Antti Selkokari
Jane Campionin ohjaama The Power of the Dog on kaikkea muuta kuin jouluelokuva, eikä ihan täysi länkkärikään, mutta hieno elokuva silti. Se kertoo vihaa kuin hivuttavaa sairautta potevasta miehestä ja hänen veroisestaan vastustajasta.
20 vuotta seurana ollutta tv-sarjaa piti jotenkin muistaa. Hyvin viihdytettynä olosta nyt ainakin.
Bloggari uusintajulkaisee suosittelevan arvionsa suoratoistoesityksenä nähtävästä elokuvasta Pearl.
”In the Mood For Loven
päähenkilöt kiertelevät toisiaan asuintalonsa käytävillä ja nuudeliannoksia myyvän kioskin liepeillä kuin jonkin pienen ja kauniin hovitanssin esittäjät. Hehän väistävät ja kaartelevat toisiaan kuin esittäisivät menuettia. ”
Uskomaton, mutta mahdollinen totuus Palme-murhasta ruotsalaisten itsensä tekemänä Netflix-sarjana
Elokuvakriitikon mieli palaa rikokseen, tai siis ainakin rikoselokuviin. Mutta tarjontaa puuttuu.
Rakkaat toverit -elokuvassa ikänsä Neuvostoliittoa ja Stalinia palvonut äiti ja paikallispoliitikko havaitsee maailmankuvansa perusteiden romahtaneen.
Kirjoittaja katsoi uuden James Bond-elokuvan ja muisti kriitikon huoneentaulunsa: Jos löydätte itsenne tuntemasta liikutusta, se johtuu siitä, että juuri niin teidän halutaankin tuntevan.
Bloggari katsoi Hitchcock-klassikko Psykon ja löysi jotain sanottavaa.
Kriitikko katsoi uuden Dyynin, eikä yksinomaan ihastunut. Puheet kohtalosta ja velvollisuudesta toivat ikäviä mielleyhtymiä. Eikä spektaakkelin iso kokokaan ole jäännöksettömästi hyvä asia.
