Artikkelit (237)

Jos vaihteeksi lomailisi yleiseurooppalaisittain elokuussa, kun näyttää ilmoja riittävän liiankin kanssa.

Vanhan sanonnan mukaan suuret taiteilijat palaavat aina muuntelemaan vanhoja teoksiaan ja teemojaan. Vaikka Almodóvar on aina sitä tiettyyn mittaan harjoittanut, niin pitää odottaa miten seuraavan elokuvan laita on.

Robin Hood ilman iloisia veikkoja ja reipasta metsissä samoilua.

Jutussa silmäillään käytetyimpiin elokuvan aiheisiin kuuluva Robin Hoodia.

Nyt, kun TV-kanavat pyörittävät Denis Villeneuven Dyyni-elokuvien ykkösosaa, on hyvä muistaa mitä elokuvassa oikein onkaan.

Monin tavoin moitteettomasti tehdyn Primaveran parasta antia ovat värit ja 1700-lukulaisen näköiseksi tehty valo.

Huhtikuun lopulta asti teattereissa ollut Amrum tuskin säilyy ohjelmistossa enää pitkään, joten on parasta kiirehtiä, jos sen tahtoo nähdä.

Dark Winds ei ole ihan tavallinen dekkarisarja, mikä on vain virkistävää.

Tänä vuonna 30 vuotta täyttävää Fargoa kelpaa katsella vieläkin.

Howard Hawksin, Raymond Chandlerin ja kaikkiaan neljän käsikirjoittajan film noir -klassikko täyttää 80 vuotta. Vastoin yleistä luuloa elokuva ei juoneltaan suinkaan ole toivottoman sotkuinen. Katsokaa itse.

Chloé Zhaon Hamnet-elokuva pyörii kohta viimeisiä viikkojaan elokuvateattereissa, missä se kannattaa nähdä vielä kun voi.

Film noir -klassikko -Laura kestää katsomisen aina ja uudestaan.

Siihen mittaan, kuin tämän fiktiivisen Godardin iskulauseet ja eleet ovat aitoja, ne paljastavat, keneltä Aki Kaurismäki pihisti muinaisen Ville Alfa -hahmonsa mimiikan, gestiikan ja komiikan.

Jos ei ole vielä nähnyt Scorsesen Kuin raivo härkää, niin sen voi nähdä Yle Areenassa joulupäivään saakka.

Vaikka en itse fanitakaan Bruce Springsteenin musiikkia, niin tunnistan hänen taiteellisesta ja psyykkisestä kriisistään tehdyn elokuvan laadukkuuden.

Luca Guadagninon, sellaisten elokuvien kuin I Am Love ja Call Me by Your Name tekijän uusin After the Hunt on kovin epätasainen, eikä ihan odotettua tasoa.

Monien tv-esitysten myötä Kevin Costnerin ohjaama lännenelokuvan klassikko Tanssii susien kanssa on tullut tutuksi, muttei niin tutuksi, ettei se olisi uuden, tarkemman katsomisen arvoinen.

Liki kolmetuntinen elokuva ammattivallankumouksellisten risaisesta elämästä huumaa kuviensa komeudella.

Juice-elokuvan päädyttyä tv-esityksiin ja suoratoistoon sitä voi katsella hämäränä kuvana ajasta joka ei palaa.

Siellä missä valtaa käytetään, päätetään meidän elämästämme – siitä kertoo Show Me A Hero

Jos Tappajahai jotain tekee, niin palauttaa syyn käydä katsomassa elokuvat isolta valkokankaalta.

Ihmissuhde-elokuvista antoisin tällä hetkellä on Materialists.

Thelma ja Louise, jos mikä on moderni klassikko, koska se on osoittanut kykynsä kestää aikaa.

Marseillen mestarin uutuus liikuskelee tutuilla moraalin ja inhimillisyyden tanhuvilla.