Antti Selkokari
Volker Kutscherin Babylon Berlin -romaanisarjaa voi pitää suurelta tarinaltaan kuvauksena demokratian luisumisesta diktatuuriin. Se on merkittävä ulottuvuus tv-sarjassa, jota katsoo paitsi harvinaisen koukuttavana epookkisarjana myös upeana 1920-luvun lopun Berliini-kuvauksena. 2-osainen artikkelisarja pohdiskelee sarjaa nyt kun sen ensimmäiset osat on nähty ja ne ovat vielä vähän aikaa nähtävillä.
Parhaat syyt katsoa elokuva Van Gogh – ikuisuuden porteilla ovat Willem Dafoen tavattoman intensiivinen roolisuoritus sekä elokuvan kuvat valosta.
Kolme Oscar-palkintoa saaneen Alfonso Cuarónin Roma tuo katsojalleen suurimman nautinnon elokuvateatterissa, koska suuren kankaan kuvat soivat kauniisti yhteen Roman älyllä ja tunteella tehdyn äänimaiseman kanssa.
Kuka muistaa, millaisella keikauksella Vladimir Putin nousi valtaan vuonna 2000? Vitali Manskin elokuva Putin’s Witnesses on arvokas dokumentti ja muistutus viime aikojen poliittisesta historiasta.
Virkistävän mielleyhtymien ja kuvakerronnan kylvyn tarjoaa Audrius Stonysin elokuva Bridges of Time, jonka on voinut nähdä Docpoint-festivaalilla.
Tuskinpa kukaan odotti, että Michael Moore kykenisi kaatamaan yhdellä elokuvalla Donald Trumpia, mutta juuri sitä hän yrittää uudessa, parhaimmin myyneen elokuvansa jatko-osaksi miellettävässä Fahrenheit 11/9 -elokuvassa.
88-vuotiaan Clint Eastwoodin 60 vuotta kestänyt kaikilla mittareilla massiivinen ura kattaa näyttelemistä 63 elokuvassa ja 41 omaa ohjausta. Hänen viimeisimmän elokuvansa The Mule saapuessa elokuvateattereihin näkyy yhä selvemmin, että Eastwood on arvioinut ja arvioi uraansa itsekin kriittisesti.
11 elokuvaa vuoden 2018 37 kotimaisesta ensi-illasta on vain raapaisu, mutta se antaa silti kuvan kotimaisen elokuvan menneestä vuodesta, jossa on sekä pettymyksiä että keskitasoisia ja silti laadukkaita elokuvia, mutta vain harvoja todella hyviä.
Cold Warin palkintosuman lisäksi Euroopan elokuva-akatemian juhlissa jaettiin paljon tunnustuksia, nähtiin ja kuultiin useita puheita eurooppalaisuudesta.
Ketkä piittaavat eurooppalaisesta elokuvasta, elleivät eurooppalaiset sitä itse tee, voisi olla julkilausumaton motiivi Euroopan elokuva-akatemia EFA:n ja sen jakamien statukseltaan Oscareiden rinnalle pyrkivien elokuvapalkintojen takana.
