Elokuvakritikko, historioitsija, runoilija ja kirjailija Dan Georgakas, joka oli syntynyt 1. maaliskuuta 1938 Detroitissa Yhdysvalloissa kuoli 24. marraskuuta 2021. Ison osan elämäänsä Georgakas toimi New Yorkissa Queens Collegessa Bysantin ja modernin Kreikan tutkimuskeskuksen johtajana. University of Michiganista maisteriksi valmistunut Georgakas oli koko ikänsä kiinnostunut yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajamisesta. Se näkyi myös hänen julkaisutoiminnassaan, jossa on useita mustan vähemmistön poliittisesta toiminnasta kertovaa teosta. Tultuaan haastatelluksi kreikkalaisamerikkalaiselle yhteisölle julkaistussa The National Herald -sanomalehdessä Georgakas kertoi poliittisten näkemystensä pohjautuvan kasvamiseen detroitilaisessa työläiskaupunginosassa sekä maahanmuuttajaperheeseen syntymisessä. ” Meidän elämämme koheni huikeasti 1930-luvulla alkaneen New Deal -politiikan ansiosta. Halusin jouduttaa vastaavaa kehitystä.”
• • •
Hän on kertonut, miten Detroitissa Kreikasta tulleet maahanmuuttajat joutuivat kuin väkisin tutustumaan mustiin naapureihinsa, koska kreikkalaissyntyiset siirtolaiset asutettiin ikään kuin puskuriksi mustien ja valkoisten asuttamien kaupunginosien väliin. Omaa kreikkalaisamerikkalaista identiteettiään hän kommentoi sanomalla että, koska häntä kasvatettiin sekä kreikkalaiseksi että amerikkalaiseksi, niin hän ei koskaan oppinut pitämään kaikkea amerikkalaista itsestään selvästi hyvänä ja normaalina. Terve epäsovinnaisuus sai hänet vierastamaan politiikassakin kaikkea lahkolaisuutta ja tiukkaa oikeaoppisuutta. Nuorena radikaalina Georgakas perusti yhdessä taidemaalari Ben Morean kanssa dadaistis-situationistisen anarkistiryhmän Up Against the Wall Motherfucker.
• • •
Myöhemmällä iällä Georgakasista kasvoi etenkin New Yorkin kreikkalaisamerikkalaisen yhteisön näkyvimpiä edustajia. Kreikkalaissyntyisistä elokuvaohjaajista Georgakasille läheisimpiä olivat Elia Kazan, Michael Cacoyannis ja Theo Angelopoulos. Elokuvista Georgakasin ensimmäisiä erikoisalueita oli Latinalaisen Amerikan elokuvat. Amerikkalaisen vasemmiston historiastakin hän kirjoitti kirjan yhdessä professorin ja yhteiskuntatieteilijä Paul Buhlen kanssa. Oli siis luontevaa, että Georgakasin mielenkiinto kohdistui myös Hollywoodin mustaan listaan ja tietenkin myös Elia Kazanin tuotantoon. Ollessaan mukana järjestelemässä kreikkalaisamerikkalaiselle yhteisölle suunnattua elokuvatapahtumaa Georgakas piti itsestään selvänä, että mukaan otettaisiin Elia Kazanin elokuvia, Kazanin, joka oli menettänyt maineensa ilmiantamalla vasemmistosuuntautuneita entisiä työtovereitaan Yhdysvaltain sodanjälkeisten kommunistivainojen aikana. Georgakas toivoi, että voitaisiinko katsoa elokuvia, eikä ihmistä.
• • •
Silmäys hänen julkaisutoimintaansa saa ajattelemaan, että hänen kaltaisiaan ihmisiä ei enää mistään tule.
My Detroit: Growing Up Greek and American in Motor City, Detroit (Pella Publishing, 2006)
I Do Mind Dying: A Study In Urban Revolution (Haymarket Books, 1975)
The Methuselah Factors: Strategies for a Long and Vigorous Life
HUAC and the Red Trilogy of World War II: The North Star, Mission to Moscow, Ballad of Russia
Encyclopedia of the American Left with Mari Jo Buhle and Paul Buhle
And All Living Things Their Children.
Vanhemmalla iällään Georgakasista tehtiin dokumenttielokuva,Kostas Vakkasin ohjaama elokuva sai nimekseen Dan Georgakas: A Diaspora Rebel.
• • •
Mistä tunsin Danin? Olimme tutustuneet Thessalonikin elokuvafestivaalilla muistaakseni 1997 niin kuin nyt ihmiset festivaalilla tutustuvat: näytöksen jälkeisessä parveilussa elokuvateatterin ulkopuolella. Lyöttäytymisestä keskustelemaan ryhmään, jossa oli muutamia tuttuina pitämiäni ihmisiä seurasi pidempääkin sananvaihtoa. Ilmi kävi pitkänhuiskean kreikkalaisamerikkalaisen yhteys amerikkalaisittain harvinaisen vasemmistolaisesti maailmaa tarkastelevaan elokuvalehti Cineasteen, jonka toimituskuntaan hän oli kuulunut 1960-luvulta lähtien. Yhdysvaltalaisen vasemmiston historiasta Georgakas tiesi heti tavatessamme kertoa että ”Amerikan kaikki vasemmistojohtajat olivat suomalaisia.” Sillä hän tarkoitti suomalaissiirtolaisten suurta ja aktiivista osuutta amerikkalaisen työväenliikkeen historiassa. Opin tietämään, että Georgakas oli syntynyt Detroitissa kreikkalaisamerikkalaiseen työläisperheeseen.
• • •
Dan kertoi, että kreikkalaisille hän kertoi juurtensa olevan sekä Anatoliassa että Peloponnesoksella. Anatoliassa siksi, että hänen sukuaan oli ollut Anatoliassa, nykyisen Turkin alueella asuneiden niiden etnisten kreikkalaisten joukossa, jotka ajettiin maasta Kreikan -Turkin sodan (1919-1922) aikana, ja jotka hädin tuskin pelastuivat Smyrnan palosta. Ilman Dania en olisi koskaan tullut katsoneeksi Elia Kazanin elokuvaa America America (1963), elokuvaa, jonka toinen nimi on Anatolian Smile. Kazan näyttää anatolialaisen hymyn todellisen luonteen: Se on sorretun hymy sortajansa edessä ja kätkee oman todellisuutensa.
Dan asui pitkään New York Cityssa, muutti sittemmin New Jerseyn puolelle ja kun kiinteistökeinottelu valtasi elinympäristön ja pilasi maisemat Dan muutti vaimonsa Barbara Saltzin kanssa Massachusettsiin, Amherstin yliopistokaupunkiin ja he viihtyivät suunnattomasti luonnonläheisessä pikkukaupungissa. Vielä vanhanakaan Dan ei arkaillut kutsua tämän maailman sortajia ja hyväksikäyttäjiä paskiaisiksi, kuten oli aina tehnyt.
