Kesä ilman kevättä on turkkilaisohjaaja Nuri Bilge Ceylanin ensimmäinen Suomessa elokuvateatterilevityksen saava elokuva. Tähän mennessä hänen elokuviaan on nähty etupäässä helsinkiläisen Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalin ohjelmistossa. Yle Tv 1 näytti tammikuussa 2003 Mayis sikintisi -elokuvan (1999) nimellä Toukokuun pilvet. Kesä ilman kevättä -elokuvan alku on puhtaassa visuaalisuudessaan mitä tyypillisintä Ceylania. Pikkubussi jättää kyydistä yhden miehen keskelle lumista peltolakeutta.
• • •
Miehen lumessa paarustava hahmo on kuin huutomerkki keskellä lumisen autiuden horisonttiviivaa. Mies on kuvaamataidon opettaja Samet, (Deniz Celiloglu), joka palaa lomalta töihin. Turkissa julkisen puolen koululaitoksessa opettajien edellytetään suorittavan joitain vuosia palvelusta valtiolle opettajana jonkin kaukaisen kylän tai pikkukaupungin koulussa, jonne ei muuten tultaisi. Samet tietää, että hänen neljä vuottaan itä-anatolialaisen pikkukylän koulussa ovat piakkoin päättymässä. Hän ei pysty pidättelemään intoaan päästä töihin Istanbuliin. Samet pitää itseään hyvin urbaanina ja liiankin sivistyneenä opettajaksi halveksimaansa tuppukylään.
• • •
Samet saattaa elitistisyydessään ja äkäisyydessään tuoda mieleen Alexander Paynen The Holdovers-elokuvan (2023) päähenkilön, Paul Giamattin esittämän historianopettajan. Toisaalta, Samet on The Holdovers-elokuvan opettajaa paljon, paljon kiukkuisempi ja ylenkatseellisempi muita ihmisiä kohtaan, toisin sanoen Samet on ikävä ihminen, joka ei pidä kenestäkään. Mutta kollegaansa ja kämppäkaveriaan, samassa koulussa opettavaa Kenania (Musab Ekici) hän sentään sietää, aina siihen asti, kun Kenan alkaa saada myönteistä huomiota naiskollega Nuraylta (Merve Dizdar).
• • •
Samet itse uskoo olevansa se rento ja mukava opettaja, josta oppilaat todella pitävät. Näin näyttäisikin olevan, kunnes tulee päivä, jolloin Sametin lellikkinään pitämä tyttöoppilas Sevim (Ece Bagci) syyttää aiheettomasti miesopettajiaan Sametia ja Kenania epäasiallisesta käytöksestä. Turhautumisesta syntynyt jupakka nousee selvittelyssään absurdiuden sfääreihin. Samet ja Kenan joutuvat tekemään päivän kestävän matkan kaukana virkaansa hoitavan opetusviranomaisen luo. Selvittely luiskahtaa farssiksi, jossa aluejohtaja (Yildirim Gücük) kieltäytyy kertomasta epäilyksenalaisille mitään asianosaisten suojelemiseksi. Piiloon jää niin itse asia kuin epäilysten esittäjätkin.
• • •
Sitäkään ei kerrota, mitä kautta ja kenen toimesta epäilys saapui johtajan tietoon. Kohtaus aluejohtajan toimistossa resonoi myöhemmin elokuvassa, kun Kenan ja Samet ottavat asian puheeksi koulunsa rehtorin kanssa. Rehtori piiloutuu sääntöjen, virkavastuun ja käytäntöjen taakse. Hän pitää ensisijaisena oman selustansa turvaamista. Alaisistaan hän ei välitä. Elokuva antaa Turkin syrjäseudusta kuvan byrokratian ja mielivaltaisuuden hallitsemana takamaana. Mutta on maalla toivoakin. Sitä tarjoaa kylän liepeillä, vanhempiensa lähettyvillä oleskeleva Sametin ja Kenanin tuttava Nuray (Merve Dizdar), joka on Ceylanin elokuvien hienoimpia naishahmoja.
• • •
Vaikka Nuray on kotoisin elokuvan kuvaamilta Itä-Anatolian syrjäseuduilta, niin hän on jossain vaiheessa elänyt Ankarassa ja oleskellut paljon kulttuuripiireissä. Kurditerroristin itsemurhapommi-isku on vienyt häneltä toisen jalan. Proteesi auttaa hänen arkista selviytymistään. Proteesin takia Nurayn ei tarvitse suorittaa nelivuotiskautta opettajana provinssissa. Hänellä on aikaa käytettäväksi elämänsä suuntien pohtimiseen. Hän on se, joka lausuu Sametille muutamia totuuksia tämän elämänasenteesta. Elokuvan suuri keskustelu käydään Nurayn ja Sametin välillä sitoutumisesta yhteisöön ja realismista. Nuray näkee Sametin lävitse, sen mikä tämä on miehiään. Kesä ilman kevättä -elokuvaa pitää ihailla kirjoittamisen taidonnäytteenä, niin paljon siihen on kirjoitettu moniulotteisia, sanamukaisesti paljon puhuvia kohtauksia, jotka haluaa katsoa heti uudestaan, jotta niistä saisi kaiken irti. Siitä puhumattakaan, että elokuva on tekijälleen tyypillisesti tavattoman kauniisti kuvattu.
• • •
Kesä ilman kevättä on ohjaajan itsensä, ja tämän vaimon, Ebru Ceylanin käsikirjoittama. Nuri Bilge Ceylanin monissa aiemmissa elokuvissa työtoverina mukana ollut Akin Aksu on ollut mukana käsikirjoittamassa tätäkin elokuvaa. Aksu oli tehnyt paljon muistiinpanoja ollessaan suorittamassa omaa opetusvelvollisuuttaan Anatolian syrjäseuduilla. Ceylanin mittakaavaltaan majesteettiset, uupumukseen asti puhetta täynnä olevat elokuvat harovat otetta elämän suurista kysymyksistä. Hänen teoksiaan on katsottava ja kuunneltava tarkasti, koska ne saattavat peittää ytimensä yksityiskohtien vyörytyksen alle.
Kesä ilman kevättä.
Ohjaus: Nuri Bilge Ceylan.
Käsikirjoitus: Akin Aksu , Ebru Ceylan, Nuri Bilge Ceylan.
Kuvaus: Cevahir Sahin ja Kürsat Üresin.
Pääosissa: Deniz Celiloglu, Merve Dizdar, Musab Ekici, Ece Bagci, Onur Berk Arslanoglu.
Kesto: 3 h 17 min.
Ikäraja: 7.
Ensi-ilta: 31.5.2024.
