Elokuva näyttää niitä rooleja, joita naiselle on nyky-Turkissa tarjolla. Niihin kaikkiin liittyy ruoka, tavalla tai toisella. Hallitsevin naishahmo on aamusta iltaan perheelleen ruokaa joko laittava tai sen laittamista miettivä äiti tai vaimo. Sellaisia naisia elokuvassa on useita, ensinnäkin päähenkilö Neslihan (Demet Evgar) itse, joka on ruoanlaittaja kahdessa hahmossa. Neslihanin tärkeintä ruoanlaittoa on se, mitä hän tekee päivät pitkät yksin kotona ollessaan. Se kaikki tähtää hetkeen jolloin aviomies Ethem (Fatih Al) saapuu työstään kirjanpitotoimistossa ilta-aterialle kotiin, missä vaimo odottaa voidakseen omistautua yksinomaan miehensä hyvinvoinnille.
• • •
Neslihanin toinen ruoanlaittajahahmo on suosittu tv-kokki, jonka keittiössä kaikki turkkilaiset perinneruoat valmistuvat sekunnilleen ajoitettuna, pornografisen houkuttelevasti valaistuina herkkuina. Tv-kokkina Neslihan esiintyy reality- tai kokkiohjelmille tyypillisen kulmikkaasti ja heittäytyy kesken ohjelman kommentoimaan omaa ”entistä” elämäänsä ja itseään takaumilla, joissa kotirouva Neslihanin harmaa, tapahtumaton arki ja keittiön apeus rinnastuu tv-kokki-shown glamouriin, äänekkyyteen ja aplodien myrskyyn. Elokuvan sivuosissa vilahtaa pilakuvan tarkkuudella luonnosteltuja naishahmoja; On urbaanisti sivistynyt opettaja, jolla on aitona besserwisserinä tapa huomautella toisten ruokavalintojen terveellisyydestä tai eettisyydestä. Tai sitten on Neslihanin läheiset naisystävät, joilla on maalaiskomedian henkilöiden tyyliin tapana töytäistä paikalle sopiviin ja sopimattomiin aikoihin. Parivaljakon onni ja autuus olisi perustaa pikkuinen ravintola maalle. Vielä yhdet naishahmot istuvat tv-kokki Neslihanin studioyleisössä. Siellä ovat perinneruokien ihanuudelle hyväksyvästi nyökyttelevät huivipäiset maalaiset tai vanhoillisten arvojen mukaisesti elävät ikääntyneet naiset.
• • •
Tv-kokkina Neslihan lausuu alleviivatun ironisesti kulttuurisen itsestäänselvyyden, joka toimii niin ruokaohjelman kuin luvuttoman monien kotirouvien polttoaineena: ”Kotirouvan vaikein kysymys joka päivä: mitä laittaa ruoaksi?” Tv-kokin mukaan ”Ainakin kerran viikossa tsherkessikanaa, koska mieheni jumaloi sitä ja siitä saa taivaalliset mezet.” Neslihanin takaumat katkovat Serial Cookin kerrontaa, ja niissä kasvaa pahaenteisen ilkikurinen murhatarina. Elokuvan murhiin sisältyy moraali: Älkää loukatko vaimojanne. Ethemillä oli ollut suhde samassa talossa asuvan opettajarouvan kanssa. Sekään ei ehkä loukannut Neslihania yhtä paljon kuin hänen keittotaitojensa aiheeton arvostelu yhdistyneenä brutaaliin käytöstapojen puutteeseen. Elokuva antaa välineet tulkita itseään niinkin, että mitä tiukemmin naiset pakotetaan hellan ääreen, sitä varmemmin se johtaa ikävyyksiin. Serial Cook on ohjaaja-käsikirjoittajansa Ümit Ünalin voimannäyttö, siinä yhdistyvät leikittelevä välineenhallinta, näkemys turkkilaisen yhteiskunnan tilasta ja halu antaa oivallisten näyttelijöiden tehdä työnsä loisteliaan hyvin. Elokuva onkin pääosanesittäjänsä Demet Evgarin suuri soolo. Päätöskuvat ovat kuin näytelmän loppu. Tietty näytelmällisyys elokuvaa luonnehtii muutenkin. Elokuva- ja tv-säveltäjä Erdem Helvacioglun musiikki löytää oikeat sävyt pohjimmiltaan melankolisen elokuvan käänteisiin.
Istanbulin tämän vuoden elokuvajuhlilla elokuva sai palkinnot turkkilaiselokuvien parhaasta leikkauksesta, ohjaajan itsensä tekemästä käsikirjoituksesta sekä naispääosasta.