”Sinä et ole menetys kenellekään”, saa kuulla Clint Eastwoodin esittämä parhaat päivänsä nähnyt vanha rodeotähti  Mike Milo. Hänelle antaa potkut entinen työnantaja, tilallinen Howard Polk (country-laulaja ja muusikko Dwight Yoakam). Hevosten kouluttaja ja rodeotähti Mike Milo tapasi imuroida kilpailujen pokaaleja aina selän vaurioittaneeseen onnettomuuteensa asti, kunnes kuvaan tulivat pillerit, masennus ja viina.

• • •

  Cry Machon tarina tapahtuu 1980-luvun alkupuolella. Ex-rodeotähden entinen pomo pyytää, tai oikeastaan komentaa Milon lapsenhakureissulle Meksikoon, missä hänen teini-ikäinen Rafael-poikansa (Eduardo Minett) asuu hämärähommilla rahansa tienaavan Leta-äitinsä (Fernanda Urrejola) kanssa. Poika pitäisi saada isänsä luo Yhdysvaltoihin pois äitinsä ja tämän mafiosoystävien vaikutuspiiristä. Machoksi nimeämäänsä taistelukukkoa lemmikkinä pitävä Rafo saa kuulla rodeotähden suusta, miten ”Koko machohomma on yliarvostettua.” Tällaista ja muuta Eastwoodin kovanyrkkisyteen painottuneen vanhan filmitähtikuvan arvostelua elokuvassa voi kuulla pitkin matkaa.

• • •

  Cry Macho on tarina amerikkalaisesta maskuliinisuudesta, joten Mike Milo elää maailmassa, missä miehen sanalla on väliä ja velat maksetaan. Mike Milo elää kodissa, jossa ”ei ole mitään varastamisen arvoista, joten miksi pitää ovea lukossakaan.” Eastwoodin ryhti on köyristynyt ja askel lyhentynyt, mutta arvokkuutta on siitäkin edestä. Hän ei ole koskaan näyttänyt yhtä hauraalta. Mutta hän on elokuvassa hyvin varmaotteisesti mukavuusalueellaan kertomassa tarinaa vanhasta kokeneesta miehestä, jonka täytyy kertoa nuorison edustajalle muutamia tosiasioita. Elokuvassa on kohtaus tienvarren kappelissa, missä Mike kertoo Rafaelille vaimostaan ja tyttärestään ja heidän kuolemastaan. Eastwood saa ääneensä pehmeyttä juuri sen verran, että silmille vedetyn stetsonin lipan alta siintävässä katseessa voi hädin tuskin aavistaa häivähdyksen kosteudesta.

• • •

 Aivan huumoriton elokuva ei ole. Tosin Eastwood suosii kuivanpuoleista jäyhää huumoria, josta paras esimerkki saadaan elokuvan alussa, missä Mike Milo autosta ulos astuttuaan taputtelee vuoden 1947 Chevrolet pick-upistaan taputtelee sen konepeltiä kuin kiittelisi hevosta hyvin sujuneesta matkasta. Eastwood on ennenkin jättänyt jäähyväisiä valkokangasmiehuuden ilmentymilleen. Tunnetuin hyvästijättö oli vuoden 1992 Armoton, joka oli hänen viimeinen varsinainen lännenelokuvansa. Sen jälkeen hän on tehnyt 23 elokuvaa, joista on esiintynyt kymmenessä. Niitä kaikkia voi ajatella hyvästijättöinä tai joutsenlauluina; Elokuvissa Verivelka (2002), Gran Torino (2008) ja The Mule (2018) Eastwood esitti yhdenlaisen miehuuden ikonia, jonka on sopeuduttava elämään uudessa ajassa ja toisenlaisessa maailmassa, mihin on tottunut.

• • •

  Cry Machon pääosamies kertoo, että miehen on nöyrryttävä. ”Sitä luulee tietävänsä kaiken vain huomatakseen, ettei tiedä mitään.” Kaikessa näkee Eastwoodin eetoksen: ikääntyessään miehen ei pidä hosua, ei teoissaan, puheissaan eikä tavassaan tehdä elokuviakaan.  Eastwood suosii selkeitä kompositioita, joita tässä puolivauhtisella käynnillä kulkevassa leffassa riittää. Cry Macho on tarina, jossa matkanteko on tärkeämpää kuin päämäärä, koska reissussa Mike tulee pelastaneeksi Rafaelin, jota hänen äitinsä miesystävät hakkaavat. Samalla Mike tulee tavanneeksi uuden ihmisen, naisen, meksikolaisessa kaupunkipahasessa kahvilaa pitävän Martan (Natalia Traven) josta voi tulla tärkein ihminen hänen elämässään. Olisi tavattoman helppoa pilkata Cry Machoa naiviksi, sentimentaaliseksi saduksi. On siinä sitäkin, mutta tarinan pohjavire on niin hyväntahtoinen, että se tarttuu katsojaankin. Eastwood, jonka uran mittavuus saattaa helposti unohtua, on Cry Machon myötä tullut ohjanneeksi 41. elokuvansa. Eastwoodin tapa kuljettaa tarinaa tuntuu klassisen kirkkaalta, koska hän ei koristele leffaa tarpeettomuuksilla. Mikä alkaa tarinana miehestä, pojasta ja kukosta saattaa hyvinkin olla jo 91-vuotiaan Eastwoodin joutsenlaulu. Cry Machossa Mike löytää merkityksellisyyttä itsekeskeisyyden jättämisestä ja yhteisön apuna toimimisesta. Elokuva on vilpittömästi tehty ylistämään elämän tärkeitä asioita. Ei sen kummempaa.

Cry Macho.

Ohjaus: Clint Eastwood.

Käsikirjoitus: Nick Schenk,  N. Richard Nashin romaanista.

Kuvaus: Ben Davis.

Rooleissa: Clint Eastwood, Eduardo Minett, Dwight Yoakam, Fernanda Urrejola, Horacio Garcia Rojas, Natalia Traven.

Kesto: 1 h 44 min.

Ikäraja: 12.

Ensi-ilta: 29.10.2021.