Kirjailija Philip Rothin Salajuoni Amerikkaa vastaan -romaanista (WSOY 2005) tehty dramatisointi vie ajatukset politikointiin, jota käydään Donald Trumpin valtaannousuun valmistautuvassa Yhdysvalloissa. Kuusiosainen minisarja pohjautuu varsin tarkoin Rothin alkuperäisromaaniin ja siinä kuvitellaan Amerikalle vaihtoehtoinen historia, jossa Charles Lindbergh voittaa vuoden 1940 Yhdysvaltain presidentinvaalit, jotka tosielämässä voitti Franklin Delano Roosevelt.
• • •
Minisarjassa Lindberghin nostaa voittoon häthätää eristäytymispolitiikaksi naamioitu rasismi ja eritoten antisemitismi. 1940 parhaillaan käynnissä ollut toinen maailmansota herätti amerikkalaisissa kysymyksiä siitä pitäisikö heidänkin auttaa Englantia ja muuta Eurooppaa pitämään puoliaan natsi-Saksaa vastaan. Romaanin kirjoittamiseen Rothia tiettävästi inspiroi tieto siitä, että kansainvälinen julkkis ja lentäjä Charles Lindbergh oli fasistimyönteisen Amerikka ensin -painostusryhmän jäsen. Muutamat ajan republikaanit ilmeisesti leikittelivät idealla asettaa autoritaarinen populisti Lindbergh demokraatti Rooseveltin vastaehdokkaaksi.
• • •
Rothia itseään saattoi hyvinkin häiritä hänen pitämisensä enemmän juutalaisena kirjailijana kuin amerikkalaisena. Se näkyy minisarjassa siinä, miten yksi sen päähenkilöistä, vakuutuskauppias Herman Levin (Morgan Spector), Rooseveltin New Deal -politiikkaa kannattava vasemmistolainen pitää itseään enemmän amerikkalaisena kuin juutalaisena. Minisarjan Levinien Newarkissa, New Jerseyssä asuvaa perhettä voi pitää autofiktiivisenä versiona Rothin omasta perheestä, ovathan perheenjäsenten etunimetkin samat kuin Rotheilla. Sarjan epookki ja ilmapiiri ovat tarkasti toteutettuja. Vaikka niin onkin, sarja saattaa viedä ajatukset 1940-lukua enemmän nykypäivään, etenkin silloin, kun perheenisä Herman paasaa ennen presidentinvaaleja:
• • •
“ Kaikki joiden kanssa olen puhunut, tietävät kyllä mikä hän (populistiehdokas Lindbergh) on miehiään. Siitä huolimatta hän voittaa vaalit, sillä jokin hänen iskulauseissaan on vedonnut äänestävään enemmistöön. Siitä alkaen sarjan pohjavireeksi muodostuu kauhunsekainen odotus, että milloin Yhdysvallat syöksyy samaan natsidiktatuurin kauhuun, joka on jo tapahtunut Saksassa. Sarja kuvaa Herman Levinin vähän kerrallaan rapautuvaa uskoa amerikkalaisten hyveiden ja demokratian selkävoittoon raakimusten kasvavasta vallasta. Bess-vaimonsa (Zoe Kazan) vaatimuksiin muuttaa Kanadaan ennen kuin on liian myöhäistä, Herman vastaa, ettei hän halua luovuttaa kotimaataan natsien valtaan.
• • •
Siihen Bess vastaa sen olevan jo juutalaisten vihaajien ja Amerikka ensin -fanaatikkojen vallassa. Sarjan draamaa on kuvata kunkin perheenjäsenen omaa reagointia kasvavaan uhkaan, jonka kanssa vastatusten joutumisista tulee arkipäivää. Nuorimman lapsen, vielä herkän pikkupojan, Philipin (Azhy Robertson) tapa katsella maailmaa on kirjaimellisesti suurisilmäinen, kaikesta oppiva ja muistava. Hänen isoveljensä Sanford eli Sandy (Caleb Malis), esiteini, lahjakas piirtäjä ja sankarihahmona pidetyn Lindberghin ihailija osallistuu innolla Lindberghin hallinnon Tavallisia ihmisiä- ohjelmaan, jossa kaupunkilaisnuoria viedään joiksikin viikoiksi maatiloille tutustumaan “siihen todelliseen Amerikkaan.” Sarjan maailmassa se, että kaupunkilaislapsia halutaan tutustuttaa amerikkalaisuuden perusarvoihin nimenomaan ”tervehenkisen” maatilaelämän kautta, tulee ikävän lähelle Saksan kansallissosialistien Blut und Boden -ajattelua.
• • •
Tavallisia ihmisiä- ohjelmaa hallinnoi John Turturron esittämä rabbi Lionel Bengelsdorf, joka häärii vallankäyttäjien liepeillä innosta tainnoksissa. Hänen hahmonsa on oppitunti itsepetoksen katastrofaalisista seurauksista. Sarjan keskeisiin henkilöihin kuuluu myös Bessin Evelyn -sisar (Winona Ryder), sosiaalinen kiipijä, joka avioituu rabbi Bengelsdorfin kanssa, mikä pelastaa hänet naimattomaksi jäämiseltä ja nykäisee ylös rahan ja vallan seurapiireihin. Salajuoni Amerikkaa vastaan on nautinnollisen hyvin tehty sarja, mutta kenties pohja-aineistonsa takia vähän yksisilmäinen.
• • •
Keskittyessään Amerikan juutalaisväestön pelkoihin kotimaan muuttuessa yhä natsihenkisemmäksi sarja unohtaa täysin Yhdysvaltain kaikki muut etniset ryhmät. Silloin kun ollaan siinä pisteessä, että antisemitistinen väkivalta roihahtaa kaduilla, kuten sarjassa myös tapahtuu, niin juutalaiset tuskin jäävät ainoiksi väkivallan kohteiksi. Sarjan avainlause kuullaan äkäisenä puuskahduksena Herman Levinin suusta: “ Nämä persreiät ovat aina olleet täällä, mutta nyt (kun fasismilla flirttaileva presidentti on vallassa) ne ryömivät esiin kivien alta.” Sarjan juttu on näyttää, että kun fasismi tulee, se tekee sen salakavalasti hiipien, eikä suinkaan aloita potkimalla ovia sisään.
• • •
Salajuoni Amerikkaa vastaan -sarjan ovat käsikirjoittaneet David Simon ja Ed Burns, joiden kestävin saavutus tähän mennessä on pitkä tv-sarja Langalla. Sen suuri oivallus oli yhteiskunnallisen eroosion syntymän ja vaikutusten kuvaus. Salajuoni Amerikkaa vastaan -sarjassa on näkyvissä yhteiskunnallisten muutosten vähittäisyys. Vähemmistöjen jäsenet alkavat menettää työpaikkojaan, heitä painostetaan muuttamaan muualle. Mitään tästä ei tapahdu yhdellä kertaa. Aina vain askel kerrallaan, kunnes avautuu näkymä elämisen mahdottomuudesta.
Salajuoni Amerikkaa vastaan.
Ohjaus: Thomas Schlamme & Minkie Spiro.
Käsikirjoitus: Ed Burns, David Simon & Reena Rexrode Philip Rothin romaanista.
Pääosissa: Winona Ryder, John Turturro, Anthony Boyle, Zoe Kazan, Morgan Spector, Azhy Robertson, Caleb Malis.
6-osainen minisarja.
Suoratoisto: Max.
