Ahvenanmaalaisen kirjailijan, Anni Blomqvistin viisiosaiseen Myrskyluoto-romaanisarjaan pohjautuen tehtiin 1970-luvulla Åke Lindmanin ohjaama tv-sarja, joka oli hyvin oman aikansa tv-sarjan näköinen ja oloinen. Nyt elokuvateattereihin on tullut ammatiltaan pääasiassa näyttelijänä toimineen Tiina Lymin ohjaama uusi elokuva Myrskyluodon Maija. Se tuo monille entuudestaan tuttuun tarinaan nykyaikaisen elokuvanteon resurssit ja mentaliteetin. Kuten 1970-luvun tv-sarjakin, niin uusi elokuva on ruotsinkielinen.
• • •
Pääosiin on tuotu kaksi ruotsalaista näyttelijää. Malmöläisistä poliiseista kertovassa tv-sarjassa Ohuella langalla yhtä keskeisistä rooleista esitti Amanda Jansson, joka teki vaikutuksen nuoren, vastavalmistuneen ja uskovaisen Sara-poliisin osassa. Myrskyluodon Maijana Jansson käyttää parasta avuaan eli kaikkien tunteiden kirjoa heijastelevia kasvojaan. Miespääosaa, kaukaiselle luodolle hyvien kalavesien äärelle Maijan vaimoksi vievää Janne-kalastajaa esittää enimmälti teatterinäyttelijänä ja tv-sarjoissa työskennellyt Linus Troedsson. Jansson ja Troedsson tiettävästi opiskelivat tätä elokuvaa varten ahvenamaalaisittain puhuttua ruotsia paikallisopastuksessa.
• • •
Elokuvan ensimmäisten kohtausten ei pidä antaa säikäyttää, vaikka ne ovatkin kuin kömpelösti näyteltyä kansatieteellistä kuvaelmaa; on pöydän päässä viisaita lasketteleva vaari ja naisten käyttämä rukki. Jo alkuunsa elokuva tekee selväksi, että tämän elokuvan Maijalla on raivoisasti oma tahto. Hän ei tyydy siihen mitä elämä hänelle eteen viskaa. Hän tahtoo itse päättää. Maijalla on totuttelemista siihen, että hänen kohtalostaan päättävät muut. Perheen miesten sovittua nuorimman tyttären, Maijan naittamisesta kalastamalla itsensä elättävälle Jannelle näyttää pitkään siltä, ettei jutusta tule mitään. Janne yrittää ostaa Maijaa suosiolliseksi tavaralla: kihlasormuksella, hartiahuivilla ja rintakorulla. Mutta kun käy ilmi, että Jannepa vasta osaakin hassutella ja myös nauraa, Maijan mieli alkaa muuttua.
• • •
Ohjaaja-käsikirjoittaja Tiina Lymi sekä tarinaa dramatisoineet Anna Viitala, Juha Lehtola ja Lymi ovat ottaneet ja modernisoineet 1800-luvun saaristossa tapahtuvaa tarinaa nykypäivän elokuvayleisölle helpommin ymmärrettäväksi, mikä tarkoittaa, että oletetut 1800-luvun ihmiset ilmaisevat tunteitaan kuin nykyajan ihmiset. Anakronismeilta ei elokuvassa vältytä. Maijaa ja Jannea kuvataan suutelemassa lastensa edessä avoimen intohimoisesti, mitä on vaikea kuvitella 1800-luvun ihmisten tehneen.
• • •
Elokuvaan sisältyy pitkähkö osuus Oolannin sotana tunnetuista Krimin sodan (1853-1856) aikaisista kuvitelluista tapahtumista, jossa brittiläisen laivasto-osaston miehet nousevat maihin Myrskyluodolle ja miehittävät sen. Elokuvassa Oolannin sodan aikaiset englantilaismiehittäjät puhuvat luotoa tarkistaessaan1900-luvun termeillä ”OK” ja All clear” kuin olisivat 2000-luvun toimintaelokuvien kommandojoukko. He myös käsittelevät kivääriään kuin pitäisivät käsissään 2000-luvun rynnäkkökivääriä. Miehitysosuus kaappaa elokuvan keskeltä pitkän pätkän, joka on kuin oma tarinansa keskellä Maijan elämäntarinaa. Osuus pistää silmään kuin sijoiltaan väännetty peukalo. Epäilemättä hyvä tarkoitus on ollut muistuttaa monien nykyäänkin käynnissä olevien miehitysten vääryydestä. Se tuo elokuvaan ikävän tunnun taiteen käyttämisestä alustana aivan muulle asialle.
• • •
Elokuva tekee Maijasta protofeministin, joka pitää puolensa ja uskaltaa väittää vastaan brittimiehittäjille, jotka mielisivät teurastaa Maijan lehmän pihvilihoiksi. Maija myös uskaltaa esiintyä määrätietoisesti omaisuutensa oikeustoimikelpoisena hallitsijana aikana, jolloin se olisi ollut naisille ennenkuulumatonta.
• • •
Maijan esittämisessä feministinä lienee tavoiteltu jonkinasteista ”epookkielokuvan tuulettamista.” Lymi on harrastanut katsojien voimaannuttamista määrätietoisesti toimivan, ideaaliksi nostetun naishahmon kautta jo esikoiselokuvassaan Äkkilähtö (2016). Eli hän tekee samaa mitä on tehnyt ennenkin.
• • •
Elokuva kertoo kuin sivumennen muun muassa sen, että ahvenanmaalaiset rikastuivat, koska heillä oli ahkeruutta, taitoa ja sisua heittäytyä niitä kaikkia vaativaan laivanvarustukseen. Helpoltakaan symboliikalta ei vältytä. Aikana, jolloin ihmisen elämä oli yleisimmin raaka, julma ja lyhyt, saattoi lapsen menettää yhtä äkillisesti kuin tahtomattaan astua maassa pesivän linnun munan päälle. Lymin käsissä Myrskyluodon Maijasta tulee jossain määrin idealisoitu visio kuvitteellisesta menneisyydestä.
• • •
Se, mitä tässä elokuvassa vierastin, on voimakas romantiikkapainotus. Pääasiaksi nostetaan Maijan ja Jannen rakkaus. Epookkielokuvana Myrskyluodon Maija jää puutteelliseksi, koska sitä katsoessa ei tunne olevansa toisessa ajassa, koska ihmisetkin käyttäytyvät kuin olisivat nykyajan ihmisiä. Historiallinen tilanne on elokuvan tekijöille pelkkä kulissi. Tämäkään Myrskyluodon Maija ei selviä ilman Lasse Mårtensonin musiikkia. Lopputekstien aikana se soi Lauri Porran uutena sovituksena. Porran musiikkia elokuvassa kuullaan muutenkin.
Myrskyluodon Maija.
Ohjaus ja käsikirjoitus: Tiina Lymi.
Dramatisointi: Anna Viitala, Juha Lehtola, Tiina Lymi.
Pääosissa: Amanda Jansson, Linus Troedsson, Jonna Järnefelt, Tobias Zilliacus, Amanda Kilpeläinen Arvidsson, Desmond Eastwood, Tony Doyle.
Kesto : 2 h 44 min.
Ikäraja : 12.
Ensi-ilta: 19.1.
