Tässä elokuvassa nähdään määrättömän vauras öljyllä rikastunut texasilainen Hadleyn perhe. Se muistuttaa 1970 ja 1980-lukujen jatkosarjojen perheitä, sellaisten mitä nähtiin sarjoissa Dallas ja Dynastia. On ns. hurja poika Kyle Hadley (Robert Stack), jolla on rahaa ja aikaa toteuttaa luonnevikojaan. Hänellä on vastapainonaan eräänlainen hyvä veli. Kylen rinnalla on velipuolen asemassa kasvatettu köyhän syntyperän Mitch Wayne (Rock Hudson). Hänen kerrotaan olevan se fiksu, etevä ja vahva mies, jollaista Kylen isä toivoi pojastaan. Öljyperheen naisia ovat siihen puolipakolla naitu entinen palkollinen, elegantti kaupunkilainen Lucy Moore (Lauren Bacall) ja perheen ns. paha tyttö, alkoholia ja irtosuhteita harrastava Marylee (Dorothy Malone).
• • •
Elokuvassa risteilee tukahdutettujen tunteiden ja vastakaiuttomien rakkauksien voimakenttä, jonka keskeiset virtaukset kulkevat veljen ja sisaren, Kylen ja Maryleen rakkautena Mitchiin, joka ei rakasta kuin työtään ja etäistä suhdettaan Lucyyn. Asetelman seisovat vedet alkavat loiskua, kun Kyle kuulee lääkäriltä spermansa olevan vähemmän täydellistä ja samoihin aikoihin käy ilmi Lucyn raskaus. Pitkään alkoholista pidättäytynyt Kyle repeää ryyppäämään onnettomin seurauksin.
• • •
Saksasta 1937 Yhdysvaltoihin muuttanut elokuvaohjaaja Douglas Sirk (syntyjään Hans Detlef Sierck) ehti ohjata vuosikymmenen ajan omalaatuisia elokuvia Hollywoodin studiokaudella. Monissa hänen elokuvistaan näkyi menneisyys teatteriohjaajana. Summer Storm (1944) on vielä hyvinkin filmatuksi teatteriksi kutsuttavaa elokuvaa. Lloyd C. Douglasin romaaniin pohjautuva Lääkärin omatunto (1955), joka oli muuten Rainer Werner Fassbinderin suursuosikki, on elokuva, jonka myötä Sirk löysi uuden äänen ja ilmaisutavan elokuvilla, jotka tekivät Sirkin nimestä synonyymin melodraamalle.
• • •
Hänen keksintönsä, tai, kuten nykyään sanottaisiin, innovaationsa oli käyttää melodraamaa temaattisesta ja tyylillisesti luovaan tapaan, mihin harva oli siihen mennessä, saati sen jälkeenkään kyennyt. Sirk näki melodraamassa klassisen lajityypin, jossa traagiset tunteet siirrettiin keskiluokkaisiin kulisseihin. Sirk korostaa tunteiden traagisuutta yli kaikkien mittasuhteiden kunnes niistä tulee banaaleja. Peter von Baghin mukaan Sirkin elokuvat olivat “selkeän sarjakuvamaisia, melkein teollisia kärjistyksiä amerikkalaisesta unelmasta mutta samalla ironisesti rikkainta porvarillisen kulttuurin ja tunne-elämän kritiikkiä ja arviointia mitä Hollywood on koskaan tuottanut.”
• • •
“Sekä melodraaman mielettömyys että sen aito pateettisuus huipentui Teksas-kuvauksessa Tuuleen kirjoitettu (Written on the Wind, 1956), jossa raha, kouristunut seksi ja alkoholi hallitsevat suurentelevasti käyttäytyvien upporikkaiden ihmisten elämää. Elokuva huokuu surua kadonneesta tasapainosta ja ihmisten traagisesti pirstoutuneesta minuudesta.” (Peter von Bagh: Elokuvan historia, Otava 2004).
• • •
Tiettyä oopperamaisuuttakin Sirkin draamoissa voi nähdä. Näin ajatellen kuvat ovat Sirkin musiikkia. Aitoamerikkalaisten tyyppien toimintaa kuvataan räikein värein ja jyrkillä varjoilla. Sirkin elokuvien ihmiset tulevat usein ikään kuin yllätetyiksi inhoamasta itseään. Tyypillisimmillään elokuvassa Tuuleen kirjoitettu ihmisiä syö julkilausumattoman puutteen tunne. Dorothy Malonen esittämä Marylee Hadley tahtoo miehekseen Rock Hudsonin esittämän Mitch Waynen. Elokuvan alkupuolella Kyle Hadley kutakuinkin ryöstää Lucy Mooren New Yorkista vaimokseen. Kyle Hadleytä syö myös alemmuuskompleksi, sillä hän ei ole koskaan tuntenut olleensa Mitch-kasvattiveljensä veroinen mitä hän kompensoi hurjapäisellä elämäntyylillä, urheiluautoilla ja alkoholismilla.
• • •
Tuuleen kirjoitettu on esikuvallisen tarkkaa kuvakerrontaa siinä miten se ensiminuuteillaan esittelee päähenkilönsä ja saa ainoastaan kuvilla kerrottua millaisia he he ovat ja mitkä ovat heidän keskinäiset suhteensa. Sirkin elokuvien melodraama on tyylilajina kantanut myöhemmillekin ajoille. Paras esimerkki on Sirkin Kaikki minkä taivas sallii (All That Heaven Allows, 1955), missä nuoren miehen (Rock Hudson) suhde itseään vanhempaan ja varakkaampaan naiseen (Jane Wyman) osoittautuu ongelmalliseksi.
• • •
Tälle Sirkin elokuvalle kunnianosoituksena Rainer Werner Fassbinder teki elokuvansa Pelko jäytää sielua (Angst essen Seele auf, 1974). Eikä käy kieltäminen sitä vaikutusta, mikä Sirkin tukahdutettujen tunteiden ja mielettömyyden melodraamoilla on ollut Pedro Almodovarin elokuviin. Vaikuttuneita elokuvantekijöitä on lähempänäkin, sillä taannoin Hampurin elokuvajuhlat palkitsi Aki Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä -elokuvan (2002) Douglas Sirk -palkinnolla.
Tuuleen kirjoitettu.
Ohjaus: Douglas Sirk.
Käsikirjoitus: George Zuckerman Robert Wilderin romaanista.
Pääosissa: Robert Stack, Lauren Bacall, Rock Hudson, Dorothy Malone.
Kesto: 1 h 35 min.
Ikäraja: 12.
Suoratoisto: Yle Areena
