Flux Gourmet kertoo taiteilijoista residenssissä eli oleskelusta työtilassa, jonka yhteydessä voi asua, jotta olisi mahdollisuus keskittyä työskentelyyn täysimääräisesti. Flux Gourmet on brittiohjaaja Peter Stricklandin elokuvista höpsöin ja satiirisin. Pilanteon kohteena on ” kulinaarisen taiteen äänille omistautunut kollektiivi.” Taidemaailman tavoille ja maneereille naureskeleva elokuva käyttää aineksinaan ruoanlaiton yhteydessä syntyvien äänien käsittelyä osana äänitaidetta. Äänitaiteellisiin performansseihin otetaan mukaan muun muassa myös paksusuolentähystyksestä syntyvät äänet, osana äänitaiteen rajojen venyttämistä. Elokuvan taiteilijaresidenssiä hallinnoivan instituutin johtajaa Jan Stevensiä esittävä Gwendoline Christie on pyntätty  brittiläisen muotisuunnittelija Giles Deaconin luomuksiin.

• • • 

Jutun juoni pyöriskelee residenssissä oleilevan taiteilijakolmikon edesottamuksissa. Ryhmän johdon ottanut Elle di Elle (ohjaaja Stricklandin muusa Fatma Mohamed) kohtaa porukassaan jännitteitä, sillä ryhmän muilla jäsenillä (Asa Butterfield ja Ariane Labed) on omat ajatuksensa taiteesta ja sen laadusta, eivätkä ne välttämättä ole samanlaisia kuin johtajana esiintyvällä Ellellä. Näiden neljän lisäksi elokuvan päähenkilöihin kuuluu kreikkalaisnäyttelijä Makis Papadimitrioun esittämä Stones-niminen kirjailija, joka on kutsuttu dokumentoimaan residenssin tapahtumia. Hänen osansa on kuunnella ja seurata muiden toimia ja itse kärsiä infernaalisista vatsavaivoista, joiden näkyvin merkki on Stonesin pysyvästi kärsivä ilme.

• • •

Papadimitriou on osaava näyttelijä, jonka muistan nähneeni Yannis Sakaridisin elokuvassa Amerika Square (2016), missä hän esitti luuserirasistia toikkaroimassa ateenalaislähiössä etsimässä tarkoitustaan maailmassa, joka ei hänestä piittaa. Flux Gourmet -elokuvassa Stonesin funktio on asettaa muiden taiteilijoiden korkealentoiset puheet maanläheisempään valoon.Elokuvan keskeisiä kohtauksia ovat ne, joissa äänitaiteilijaryhmä esiintyy lavalla. Ryhmän itseymmärrykseen kuuluu puhua itsestään bändinä. Show on sitä, että he kokkaavat ruokaa lavalla ja käsittelevät ruoanlaitosta syntyviä ääniä erilaisilla efektilaitteilla. ”Konsertin” jälkeen alkavat orgiat, joissa Elle esiintyy suklaavanukkaalla sivelty vartalo alastomana.

• • •

Bändin niin sanotusti vieraileva tähti on ilmeisen tuskallisia ilmavaivojaan pidättelevä kreikkalaiskirjailija. Residenssiä hallinnoivan instituutin johtajan Jan Stevensin hahmon voi nähdä parodioivan liian vallanhaluisia mesenaatteja, tuottajia tai muita taiteilijoita tukevia taidekentän toimijoita. Sivuosissa nähdään vilaus siitä hahmojen moninaisuudesta, jonka Strickland on elokuvaansa luonut. Richard Bremmerillä on vinhan veemäisen päivystävän lääkärin, tohtori Glockin rooli. Hänen tapansa vedota asiassa kuin asiassa antiikin Kreikan tieteilijä- ja taiteilijasuuruuksiin saa epäilemään tyypin lääketieteellistä pätevyyttä. ohjaaja Stricklandin tunnustamiin vaikutteisiin Flux Gourmetin kohdalla kuuluvat hard rock -bändejä parodioinut mokumentti This Is Spinal Tap (1984) ja wieniläisten aktionistien julkisiin tiloihin viedyt tempaukset, joita voi pitää sissiteatterin ja performanssitaiteen rajamailla liikuskelleina esityksinä.

• • •

Flux Gourmet on ohjaaja Stricklandin viides elokuva. Hänen aiempia elokuviaan ovat mm. Rakkautta & anarkiaa festivaalilla nähty In Fabric (2018), kummitusjutun tapainen tarina punaisesta tappajamekosta ja Berberian Sound Studio (2012), jossa italialaisen kauhuelokuvastudion äänisuunnittelijan työ alkaa muistuttaa häiritsevän paljon todellisuutta. Stricklandin The Duke of Burgundy (2014) kuvasi kahden eri-ikäisen naisen rakkaussuhteen tummahkoiksi meneviä S/M -sävyjä. Stricklandin elokuvien tapahtumapaikka on tiukasti todellisuudesta erillään oleva oma universuminsa, jossa kukaan ei laske leikkiä. Stricklandin elokuvilla on oma enemmän tai vähemmän vakiintunut katsojakuntansa, mitä pidetään aiheena kutsua häntä ”kulttiohjaajaksi.” Hänen elokuvansa ovat visuaalisesti kiehtovampia kuin likimain kaikki muut uudet elokuvat. Strickland sentään ajattelee elokuviensa kuvia, niiden kauneutta, pintaa ja tekstuureja. Stricklandille elokuvan kuvat eivät ole pelkkää tarinan kuvitusta. Kuitenkin on harmillista, että niin iso osa Flux Gourmetista jää toisen asteen irvailuun. Leffa vain typistyy parodisuuteen ja absurdiin. Varsinaista substanssia siitä on vaikea löytää.

Flux Gourmet.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Peter Strickland.

Kuvaus: Tim Sidell.

Pääosissa: Gwendoline Christie, Fatima Mohamed, Asa Butterfield, Ariane Labed, Richard Bremmer.

Kesto: 1 h 51 min.

Ikäraja: 16.

Ensi-ilta: 9.9. 2022.