• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Mitä filosofi tekee vapaudella?
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Mitä filosofi tekee vapaudella?

25.10.2019
Artikkelit
37 Näyttökertaa
0 0

Tässä on just sellainen aikuisten ihmisten älykäs elokuva, jollaisia näkee elokuvateatterissakaan ani harvoin, mutta juuri tämä elokuva teki syksyllä 2016 melko vähin äänin lokakuusta alkaneen teatterikierroksen nimellä Tämän jälkeen. Ylen Teema & Fem -kanava ovat esittäneet elokuvan jo kahdesti ja silloin nimellä Mitä tuleman pitää. Molemmat suomenkieliset nimet ovat eri tavalla hyviä nimiä elokuvalle jonka alkuperäinen ranskankielinen nimi on L’avenir  eli tulevaisuus. Englanninkieliseksi nimekseen se on saanut lauseen Things To Come. Tällainen määrä puhetta pelkästään elokuvan nimestä tarvitaan kertomaan jotain oleellista teoksen laadusta.  Elokuvan kaikki nimet ovat synonyymejä elokuvan varsinaiselle aiheelle, joka on elämänmuutos, jonkin vanhan jättämistä taakse ja orientoitumista uuteen, siihen millainen on tulevaisuus.

• • •

Mitä tuleman pitää  on tarina pariisilaislukiossa työskentelevästä filosofian opettajasta, Nathalie Chazeaux’sta (pääosaroolinsa suvereenilla taidolla kantava Isabelle Huppert), jonka vakaaksi ja turvalliseksi uskoma elämä hajoaa hiljalleen palasiksi. Hänen miehensä (André Marcon) on yliopistolla työskentelevä ammattifilosofi ja 25 avioliittovuoden jälkeen  hän tahtoo aloittaa uuden elämän  toisen naisen kanssa. Pariskunnan lapset tekevät lähtöä opiskelemaan ja Nathalien geriatrikkoäiti (Edith Scob) potee masennusta ja soittelee öisin.  Vanhana 1960-luvun radikaalina Nathalie on solahtanut siihen ranskalaisintelligentsian keskiluokkaiseen mukavaan elämään jossa nautitaan saavutetuista asemista. Juuri tällaisista ihmisistä  ohjaaja Éric Rohmer tapasi tehdä hienostuneita elokuvia, moraalitutkielmia tai muotokuvia. Nathalien maailma on muuttumassa kovaa vauhtia. Hän ei ole päästä töihin, koska oppilaat koulun ympärillä lakkoilevat ja osoittavat mieltään eläkeuudistuksesta hallitusta vastaan nuoruudestaan huolimatta. Olen kirjoittanut laajemmin Isabelle Huppertin näyttelijänlaadusta ja urasta täällä.

• • •

Mitä tuleman pitää -elokuvan ohjanneen ranskalaisohjaaja Mia Hansen-Løven omat vanhemmat ovat filosofeja mikä selittää sen mistä elokuvaan on tullut niin perusteellinen  kuvattujen ihmisten ja elämäntavan tuntemus. Nathalien kodin hiljetessä hän alkaa viettää aikaa entisen oppilaansa Fabienin (Roman Kolinka) ja tämän anarkismista ja kommuunielämästä kiinnostuneiden ystävien kanssa. Kohtaamiset radikaalinuorison kanssa eivät suju hankauksitta. Nuoriso haastaa Nathalieta näkemään pehmenemisensä porvarillisuuteen. Vasemmistoradikalismin teesit omakohtaisestikin tunteva Nathalie ei voi olla huvittumatta siitä miten uskollisesti radikaalinuoriso toistaa vanhempiensa asenteita ja ajatuksia. Piipahdukset nuoren sukupolven parissa ovat Nathalielle vain taukoja sen suru- ja ajatustyön parissa mitä hän tekee elämänsä muuttuessa. Luopumisten sarjaa täydentää sekin miten hänen kustantajansa lopettaa sen kirjasarjan johon hän on monia vuosia kirjoittanut. Nathalien elämän murentuessa  hän itse  ei koskaan tee asiasta suurta melodramaattista numeroa. Hän vain on ihminen joka pitää tunteensa niin tarkkaan omana tietonaan että muut saattavat hyvin luulla ettei hänellä ole tunteita laisinkaan. Lapset lähtivät, mies jätti, äiti kuoli. Nyt hän on täydellisen vapaa ensimmäistä kertaa elämässään.

• • •

Nathalie päätyy joksikin aikaa jollain tapaa samaan dilemmaan kuin Juliette Binochen roolihahmo Kieslowskin Sinisessä, missä täydellisin vapaus oli absoluuttista yksinäisyyttä koska ilman siteitä muihin ihmisiin ihmisellä on vain vapautensa. Mitä tuleman pitää on  sitä lajia sivistyneistöelokuva jossa on täysin luontevaa laittaa soimaan Franz Schubertin  Auf Dem Wasser zu singen Dietrich Fischer-Dieskaun laulamana.  Laulun ajan kuvassa nähdään valon heijastuksia lasipinnoista ja vedestä. Tilapäisiä valon leikkejä jotka katoavat heti tultuaan havaituiksi aivan kuten Nathalien onnelliseksi uskoma vakaa elämä.

Mitä tuleman pitää  on nähtävillä 30.10. 2019 saakka Yle Areenassa.

Things To Come on myös nähtävillä suoratoistokanava HBO:lla.

Mitä tuleman pitää

Ohjaus : Mia Hansen-Løve.

Pääosissa: Isabelle Huppert, André Marcon, Roman Kolinka, Edith Scob,

Kesto: 1 h 37 min.

Ikäraja: 12.

Elokuvateatteriensi-ilta: 14.10. 2016.

Tv-esitykset: Yle Teema  & Fem: 7.11. 2018 ja 13.10. 2019.

 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat: ElämänmuutosFilosofiaIsabelle HuppertKeskiluokkainen elämäntapaMitä tuleman pitääTämän jälkeenVapaus
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

Ei ole helppoa olla Angelina Jolie

Seuraava artikkeli

Kadonnut toiminnassa  – Terminator: Dark Fate

Artikkelit

Paul Verhoevenin Elle leikittelee provokaatioilla raiskauksesta ja uhrin osasta kieltäytymisestä

Teksti: antti
2.6.2023
63

Vaikka Isabelle Huppert -elokuva Elle ehti jo poistua Areenasta, on se katsottavissa muuallakin.

Lue lisääDetails
Artikkelit

Isabelle Huppert – poikkeuksellista rohkeutta

Teksti: antti
26.9.2020
178

Sairaslomalta palaillessaan bloggari jukaisee uudestaan artikkelin vuodelta 2016. Sillä Ylen esittäessä dokumenttielokuvan näyttelijä Isabelle Huppertista, voi ihastella yli sadan elokuvaosan...

Lue lisääDetails
Seuraava artikkeli

Kadonnut toiminnassa  – Terminator: Dark Fate

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.