Nyt, kun useimmat ovat jo katsoneet Babylon Berlin-sarjan molemmat ensimmäiset tuotantokaudet, on hyvä pohtia vähän sitä mitä oikein näimme, varsinkin kun sarja on vielä jokusen hetken nähtävissä Ylen Areenassa. Melkein kaikissa tv-sarja Babylon Berlinistä kirjoitetuissa jutuissa on muistettu mainita kyseessä olleen  kaikkien aikojen kallein saksalainen tv-sarja.  Babylon Berliniä varten Babelsbergin studioille rakennettiin kulisseiksi  useampiakin 1920-luvun berliiniläisiä katuja. Tv-katsojat kautta maailman ovat ihastelleet sarjan viimeisteltyä ilmettä, joka  on antanut mahdollisuuden heittäytyä vuoden 1929 kurjuuden ja loiston välillä heittelehtineeseen Berliiniin kuin vetävimpään fantasiaan.

• • •

Zu Asche zu Staub, Sorokin/Nikorosin (Severija Janusauskaite)  laulama kappale alkaa orientalistisen kuuloisella pianoriffillä ja koko kappaleessa kaikuu höyryveturin vetämän junan  rytmi. Kappaleessa lauletaan nimensä mukaisesti ”tomusta ja tuhkasta jotka viedään pois valosta, mutta ei ihan vielä, sekä lopussa koittavista ihmeistä.” Sanat, laulu ja sen androgyynisyyttä ja kohtalokkuutta huokuva esitys berliiniläisen yökerhon lavalla saavat ylenmääräistä resonanssia siitä miten sarjan ja kohtauksen katsoja tietävät katselevansa kuvausta ajasta, jolloin ihmiset tanssivat huoliaan pois itsekään aavistamatta päätyvänsä vain neljän vuoden päässä odottavaan natsi-Saksan diktatuuriin, jonka jäljiltä Saksa todella tulisi olemaan tomua ja tuhkaa.

• • •

Volker Kutscherin Babylon Berlin-romaanisarjaa voi pitää suurelta tarinaltaan kuvauksena demokratian luisumisesta diktatuuriin. Romaanisarja alkaa vuoden 1929 demokratialtaan heiveröisen Weimarin tasavallan aikaisesta Berliinistä. Kutscherin teoksia lukeneena panin merkille, että suurimpia muutoksia romaanien ja tv-sarjan välillä oli armenialaisgangsterin hahmon muokkaaminen. Romaaneissa häntä ei ole laisinkaan, sellaisena kuin hänet sarjassa nähdään. Romaaneissa on  toki Berliinin alamaailmaa, sen Ringvereineja hallitseva Johann Marlow, joka on salaperäisyydessään silkka kunnianteko Fritz LanginTohtori Mabuse-elokuvien päähenkilölle, yhteiskuntaa mm. hypnoosin voimin hallussaan pitävälle rikollisjohtajalle. Arvailuni on, että  romaanien Marlow on hajotettu tv-sarjaa varten kahtia: hypnoositerapeuttitohtori Anno Schmidtin ja Misel Maticevicin esittämään Armenialaisen hahmoihin. Kahtena eri hahmona heitä on helppo liikutella juonen vaatimiin suuntiin. Ringvereinit olivat Weimarin tasavallan Saksassa rikollisorganisaatioita, joiden jäsenet tunnistivat toisensa sormuksesta.

• • •

 

Yhdistyksinä aloittaneet Ringvereinit oli alun perin perustettu vapautuneita vankeja yhteiskuntaan sopeuttaviksi järjestöiksi, mikä antoi niille täydellisen julkisivun pitää oletettuja rikollisia johtopaikoillaan. Mafian tapaan Ringvereinien jäseniä sitoivat tietyt säännöt, käyttäytymis-  ja kunniakoodit. Kutscherin romaaneissa juoni vie toisinaan seuraamaan  jotakuta Ringvereinin jäsentä, jolloin  organisaatioita sivutaan  enemmänkin. Armenialaisen ja Annon yhteys luodaan jo tv-sarjan ensimmäisessä jaksossa, missä Anno käy kertomassa Armenialaiselle pornoyrittäjä Königin huijausyrityksestä; König on pannut yhden filmikelan sivuun ja vaarantaa siten Armenialaisen ja Anno Schmidtin  isomman bisneksen. Ensimmäinen jakso myös luo kuvan Berliinistä vallankumouksellisten pesänä, missä Neuvosto-Venäjältä  paenneet trotskilaisidealistit huutavat Stalinin kuolemaa. Sarjaa läpäisevään historialliseen ironiaan kuuluu se, miten  trotskilaisten päämajana toimiva kirjapaino sijaitsee todennäköisesti juuri niissä kortteleissa joissa stalinistisen Itä-Saksan komentoyhteiskunta hallitsee sarjan tapahtuma-ajasta muutaman vuosikymmenen kuluttua kaikkein tiukimmin.

 • • •

 Sarjan maailmassa kosmopoliittisuus ja ahdasmielisin ennakkoluuloisuus elävät vieretysten elleivät samassa korttelissa, niin ainakin samassa yökerhossa. Ihmiset takertuvat hauraaseen nykyhetkeensä tai unelmoivat vallankumouksesta. Babylon Berlin on kiehtova sekoitus epookkidraamaa, poliisisarjaa ja mysteeritrilleriä. Kaiken yllä leijuva  pahaenteisyyden tuntu saa voimansa meidän katsojien tietoisuudesta, sillä me tiedämme mitä tuleman pitää.  Sarjassa usein  kuultava yökerholaulajatar Nikorosin Zu Asche Zu Staub-laulu tiivistää hienosti Saksan urbaanissa keskuksessa elävän bailaavan nuorison hurmoksen:Zu Asche, zu Staub/Dem Licht geraubt/Doch noch nicht jetzt/Wunder warten/Doch noch nicht jetzt.

Tomuksi ja tuhkaksi/Valoa vailla/Vaan ei vielä/Ihmeiden aika on edessä. Katsees kirkas on/ Sua kuolo kutsuu jo. Laulun sisällön kolkkous resonoi sitä yökerho Moka Eftissä laulavan bilettäjäjoukon hilpeyden kanssa.

 • • •

Vuoden 1929 Babylon Berlinissä vuosikymmenen hirvittävin inflaatiokausi oli jo takana, eikä New Yorkin pörssirömahdusta ja sitä seurannutta syöksyä massatyöttömyyteen ollut vielä tapahtunut. Mutta kaduilla hallitsevat gangsterit silloin, kun katuja eivät ole vallanneet toistensa kanssa verisiä tappeluita käyvät kommunistien ja äärinationalistien jengit. Saksan ensimmäisessä maailmansodassa kärsimän tappion raunioille pystytetty Weimarin tasavalta huojahtelee kiikkeryyttään, koska kukaan ei juurikaan piittaa Saksassa siihen saakka vielä tuntemattomasta hallitusmuodosta, demokratiasta. Babylon Berlinin kahden ensimmäisen tuotantokauden merkittävin juonilanka koskettelee mustaksi Reichswehriksi kutsuttua upseereiden ja sotilaiden yhteenliittymää, joka nyrpistää nenäänsä rahvaan valtaan päästäneelle demokratialle, pitää Versaillesin rauhansopimusta veitseniskuna Saksan kansan selkään.

• • •

 Musta Reichswehr pyrkii saamaan revanssin Saksan suuruuden hävittäjinä pitämistään poliitikoista  ja toimii aktiivisesti palauttaakseen maanpakoon joutuneen entisen keisari  Vilhelm II:n takaisin valtaan. Musta Reichswehr sai henkistä ja  taloudellista tukea  vahvaa hallitusvaltaa ikävöineiltä teollisuusjohtajilta, joista Alfred Nyssenin (Lars Eidinger) esikuvia ovat teollisuus- ja pankkiirisuvut Thyssen  ja Krupp. Sarja kuvaa poliisivoimissa olleen paljon keisarivallan palauttamisen kaipailijoita. Hävitty sota ja sosiaalinen kurjuus ovat muutenkin paljon läsnä sarjassa: kaduilla on ruuhkaksi asti vammautuneita sotaveteraaneja, katulapsia ja kerjäläisiä. Koko Musta Reichswehr -juonilanka kuvaa tarkasti, miten mahdollista ja miten lähellä oli Saksan luiskahtaminen keisarivaltaiseksi diktatuuriksi jo ennen natsien valtaannousua. Saksassa olivat kaikki ainekset ja henkiset valmiudet diktatuuriin  jo ennen Hitleriä. Sarjan kahden ensimmäisen tuotantokauden jaksoissa Hitlerin nimeä tuskin edes mainitaan, mikä  lienee linjassa  historiallisen totuuden kanssa. Koska hän oli alun perin pieni paikalliskuuluisuus kaukana Berliinistä, Münchenissä. Mutta natsien ruskeapaitoja (ilmeisesti SA:n jäseniä) nähdään yhdessä viimeisimmistä jaksoista. Siinä missä Berliinin ylipormestari Böß (Detlef Bierstedt) joutuu junasta asemalaiturille astuessaan meluisan natsijoukon protestien keskelle, ja Gretalle valkenee  totuus poikaystävästään Fritzistä.

Artikkelisarjan päätösosa julkaistaan viikolla 16.

Kuva: Yle Kuvapalvelu/Alexander Zaitsev.