Gereon Rath mietityttää minua. Rath on Volker Kutscherin kirjoittamien rikosromaanien päähenkilö. Niistä tehdyn tv-sarja Babylon Berlinin kolmannen kauden jaksot ovat katsottavissa Yle Areenasta. Uudet jaksot pohjautuvat  Kutscherin alkuperäisromaaniin Mykkä kuolema. Siinä komisario Gereon Rath kärvistelee kiinnostavien tapausten puutteessa Berliinin poliisin murharyhmän johtajan ylikomisario Böhmin (Godehard Giese) rohmutessa mielenkiintoisimmat tapaukset joko itselleen tai suosikeilleen. Rath pääsee kuitenkin tonkimaan tapausta, jossa suuri mykkäfilmitähti Betty Winter on kuollut uuden äänielokuvan kuvauksissa valonheittimen pudottua hänen päälleen. Rath löytää kuvauspaikalta jälkiä, jotka hänen mielestään viittaavat murhaan ja kun muitakin mykkäfilmin tähtikaunottaria katoilee löytyäkseen kuolleina alkaa Rath uumoilla sarjamurhaajan olevan liikkeellä.

• • •

Gereon Rath välttelee järjestelmällisyyttä, koska se on hänestä sisällötöntä puurtamista, jähmeästi etenevää ja yksitoikkoista. Hänestä on hauskempaa sooloilla villisti vailla valvontaa. Hän rakastaa toheltamista omin päin. Rathin arkkiviholliseksi Berliinin poliisin murharyhmän sisällä ankkuroituvan ylikomisario Böhmin ja komisario Rathin erot käyvät romaanin aikana selvemmiksi ja jyrkemmiksi. Rath tykkää improvisoida, Böhm ei: ”Meidän sarkaamme ovat tosiseikat, ei epämääräinen luulottelu”, marisee Böhm. Puisevaa komisario Rathia kiehtovampia Babylon Berlinissä ovat kuvaukset Saksan silloisesta elokuvateollisuudesta, joka oli taiteelliselta ja tekniseltä tasoltaan monin paikoin Hollywoodia edellä.

• • •

Kälyään ja osa-aikaista rakastajaansa Helga Rathia (Hannah Herzsprung) Rath kohtelee milloin yliolkaisesti, milloin liki raivokkaan parittelunhaluisesti. Yhtä lailla Gereon Rath on roikkunut morfiiniaddiktionsa vankina. Hän myös vapautuu addiktiostaan, mutta korvaa sen toisella; Hän kuuntelee terapeuttinsa Anno Schmidtin (Jens Harzer) suggestiivisiä radiolähetyksiä. Vaikka komisario Rath useimmiten vaikenee, niin on hetkiä, jolloin hän kuin taianomaisesti löytää oikeat sanat, oli kuulijana mies tai nainen. Mutta politiikasta hän vaikenee. Hän suhtautuu yhteiskuntaan ympärillään vain poliisina, ajatellen vain tapahtuuko rikosta, johon hänen pitäisi puuttua.

• • •

 Babylon Berlin on muutenkin tv-draama, joka ei peittele sympatioitaan, siitä on osoituksena se kolmannen kauden jakso, jossa joukko huligaaneja hyökkää Tempo-lehden toimitukseen: seuraa vandalismia, pahoinpitelyjä ja toimittaja Katelbachin etsimistä pieksettäväksi oikein nimeltä mainiten, äärikansallismielisten pieksäjien joukossa ei ole poliittisen poliisin päälliköksi noussut kansallismielinen eversti Wendt  (Benno Fürmann) itse, mutta  mukana on Wendtin  kätyri Stennes (Hanno Koffler) sekä murhatun hallitusneuvos Bendan perheeseen kotiapulaiseksi päätyneen Greta Overbeckin hurmannut Fritz Höckert (Jakob Matschenz), joka esitti ulkoisesti kommunistia vaikka olikin pohjimmiltaan natsi.

• • •

Babylon Berlin ei niinkään lainaile kuvastoaan Weimarin Saksan ekspressiivisesti virittyneistä elokuvista, vaan siteeraa niitä, joko suoraan tai mutkan kautta. Sarjan kuvasto on usein kuin mistä tahansa viimeisten 30 vuoden aikana tehdystä Batman-elokuvasta. Vanhojen saksalaiselokuvien kuvastoa nekin lainailivat. Näin pientä ympyrää elokuvat ja tv-draamat kulkevat. Sarja myös kierrättää kaikki vanhat lyhyiden sarjaelokuvien kikat: Mitä uskomattomimpia juonenkäänteitä, jotka huipentuvat cliffhangeriin, kiduttavan kutkuttavalla hetkellä tulevaan loppuun, jotta katsoja jäisi odottamaan jatkoa innosta poksahdellen.

• • •

Niin synkeistä ajoista kuin sarja kertookin, siinä on silti huumorin pilkahduksia. Rouva Behnken (Fritzi Haberlandt) pensionaatissa natseja ja poliittista poliisia peloissaan piileksivä toimittaja Katelbach (Karl Markovics) uskoo pelon ja piileskelyn tehneen hänet kuolemansairaaksi ja voihkii ei suinkaan pahoinpitelyn pelossa – vaan metaforiensa kelvottomuutta. ”Patjahaudassa kuin Heine Pariisissa.”  ” Kuin Raskolnikov Pietarissa.” ”Ontuvia vertauksia ja vääriä mielikuvia. Tällainen ei ole hyväksi”, vaikeroi toimittajanrähjä, jonka hengenvaarassakin täytyy keikaroida sivistyksellään.

• • •

Mutta mitä olisi ajateltava tohtori, trapeutti Anno Schmidtistä, joka on antanut Gereon Rathin ymmärtää, että hän olisi tämän sodassa kadonnut veli Anno Rath. Komisarion vakuuttaminen tällaisesta ei ole vaikeaa, niin sekaisin hän edelleen on sotakokemuksistaan. Tohtori Schmidtiä ei juuri koskaan nähdä arkisessa päivänvalossa. Hän on yhtä öinen olento kuin Fritz Langin Tohtori Mabuse -elokuvien päähenkilö. Tohtori Schmidt ruumiillistaa aikakauden okkultistis-esoteerisiä harrastuksia ja hanakkuutta harjoittaa 1920-luvun oikeidenkin ihmisten mielestä marginaalisia hoitoja kuten rikostelepatiaa, suggestiivista terapiaa ja hypnoosia.

• • •

Tohtori Schmidt manipuloi Gereon Rathia yli-ihmisyydestä kertovilla radioluennoillaan, joissa hän messuaa: ”Me luomme uuden ihmisen, me luomme ihmiskoneen.” Kauden lopuksi Gereon muistaa Annon sanat: ” Olet matkalla valoon ja totuuteen, Siegfried.” Siegfried, ei enempää eikä vähempää kuin saksalaisen kulttuurin myyttinen hahmo, Richard Wagnerin Ring-oopperoiden sankari.

”Olet vapautunut kivuista ja peloista.  Tiesi johtaa väistämättä ihmisen ja koneen yhdistymiseen. Sodassa vaurioitunut mieli on paras pohja sille. Halu huumautumiseen syntyy mitä luonnollisimmin.” Me katsojat tiedämme, kuinka hyvin natsit osasivat vastata ihmisten haluun huumautua, sillä hehän olivat joukkomanipuloinnin ja tunteiden puhuttelun mestareita. Olen kirjoittanut Babylon Berlinistä myös toisesta näkökulmasta jutun nettijulkaisu Kulttuuritoimitukselle täällä. Sarjan kolmannen kauden jälkeen jää vain miettimään, kuinkahan sarjan ihmisille käy – moniko heistä lähtee mukaan kolmannen valtakunnan massahysteriaan.