Kaikki tietävät -elokuva näyttää alkupuoleltaan sukukokouksen ja kyläjuhlan yhdistelmältä. Sitä se tiettyyn mittaan onkin, koska pienessä espanjalaisessa viininviljelyalueen kylässä juhlitaan häitä. Morsiamen isosisko Laura (Penelope Cruz) on saapunut häihin entiselle kotiseudulleen. Lauran Alejandro-mies (argentiinalaisen elokuvan suuriin tähtiin kuuluva näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja  Ricardo Darin) on jäänyt kotiin Buenos Airesiin ilmeisesti töiden takia. Lauralla on mukanaan lapset: teini-ikäinen Irene-tytär (Carla Campra) ja hädin tuskin kouluikäinen poika Diego (Iván Chavero). Laura-äidin närkästykseksi Irene-tytär kiehnää paikallisen teinipojan, Felipen (Sergio Castellanos) ympärillä ja Felipe paljastaa Irenelle vanhan jutun. Aikoinaan Irenen Laura-äiti ja pikkukylän nykyinen iso viinitilallinen, Lauran perheen entinen palkkolainen Paco Javier Bardem) olivat rakastavaisia. Laura särki Pacon sydämen muuttamalla Argentiinaan. Se on se asia jonka mukaan elokuva on saanut nimensä eli ”kaikki tietävät.” Felipe ei kerro onko muitakin yhtä yleisessä tiedossa olevia asioita joita Irenen olisi syytä tietää.

• • •

Hääjuhlan rieha keskeytyy ikävään havaintoon. Irene-tyttö on selittämättömästi kadonnut ja hänen sängylleen on ilmaantunut nippu lehtileikkeitä joissa kerrotaan seudulla neljä vuotta aiemmin tapahtuneesta sieppauksesta, jonka uhri tapettiin. Laura ja Paco juoksentelevat sekapäisinä kylän kaduilla etsiskelemässä Ireneä kunnes alkaa saapua tekstiviestejä, joissa kerrotaan Irene siepatun ja varoitetaan kertomasta mitään poliisille tai Irenelle kävisi huonosti. Tekstareita saapuu Lauralle ja oudosti myös Pacon Bea-vaimolle. Iranilaisen elokuvaohjaaja Ashgar Farhadin kömpelyyttä trilleriohjaajana todistaa se, miten toistuvasti hän ylidramatisoi tekstareiden saapumisen äskettäisyyttä. Vaikka Farhadi on mestari kylvämään draamojensa ihmisiä askarruttavaa pohdintaa, juonia, epäilyjä ja pikku petoksia, niin hänen kömpelyytensä trilleriaiheen parissa näkyy siinäkin, miten hän hypähtelee juonilangasta toiseen jäsentymättömän tuntuisesti.

• • •

Farhadi on ennen tätäkin ohjannut elokuvan kotimaansa Iranin ulkopuolella. Hänen elokuvistaan Menneisyys (2013) oli kuvattu Ranskassa. Siinä selviteltiin miehen kaikin tavoin eettisesti vaikeaa valintatilannetta ensirakkautensa ja uusperheen välillä. Farhadin elokuvista eniten arvostan vuoden 2011 draamaa Nader ja Simin: Ero. Se oli avioerotilanteen avulla näytetty moraalitutkielma siitä, miten pyrkimykset hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen voivat synnyttää kärsimystä. Samantyyppinen eettisten kysymysten pohdinta käyttää myös Farhadin Oscar-palkittua elokuvaa The Salesman (2016), jossa neorealistiseen tyyliin kerrotuista perhepiirin tapahtumista kasvaa arjen yläpuolelle nouseva oikean ja väärän peruskysymysten asetelma.

• • •

Kaikki tietävät -elokuvassa Farhadi kuvaa häitä ja koko perhejuhlaa niin mukaansatempaavalla riehakkuudella, että häntä voisi erehtyä luulemaan espanjalaiseksi. Farhadi on joutunut jossain määrin antautumaan Espanjan päällekäyville väreille, rytmeille ja elämäntavalle, sillä Farhadin edellisistä elokuvista tuttu mietiskelevä tahti on poissa. Elokuvan ilmeeseen lienee eniten vaikuttanut sen kuvaaja, José Luis  Alcaine. Hän on työskennellyt kymmeniä vuosia espanjalaisten elokuvien pääkuvaajana, hänen käsialaansa  on nähty mm. Pedro Almodovarin elokuvissa (Esim. Huono kasvatus, 2004,Volver, 2006 ja Iho jossa elän, 2011) ja myös Bigas Lunan teoksissa (Kultaiset munat, 1993 ja Tissi ja kuu, 1994). Tuttua Farhadia on se, miten pinnanalaiset konfliktit ja motiivit ilmaantuvat esiin, mutta luokkaerot jäävät vain vihjeiden tasolle. Vanhat kaunat ja jännitteet pulpahtavat esiin kuin näyttämölle kutsuttuina. Kaunaa tuntuu eritoten herättävän se, miten ex-palkollinen Paco olisi muutamienkin kyläläisten ja sukulaisten mielestä saanut ostettua perheen viinitilan turhan halvalla silloin kun Laura tarvitsi rahaa Argentiinaan lähtöä varten.

• • •

Elokuva pyörii kahden keskeisen tähtensä ympärillä korostaen heidän valovoimaisuuttaan, mikäli mahdollista, yli kaikkien rajojen. Penelope Cruz ottaa kaiken irti roolinsa hänelle antamista mahdollisuuksista esiintyä melodramaattisesti. Javier Bardemia puolestaan voisi katsella viikkokausia – sääli, ettei elokuva kestä reilua kahta tuntia kauempaa. Hän onnistuu tekemään roolinsa hyvin menestyvänä viininviljelijänä, aviomiehenä ja yhteisönsä yhtenä luotetuimmista miehistä tavalla jota on pakko ihailla. Merkittävimpänä kaikesta, Bardemin esittämänä keski-ikäinen mies on jännittävä ja hauska tyyppi. Se kristallisoituu kohtauksessa kirkossa, missä Bardem kihisee sekä itkua, naurua ja vielä pidäteltyä epätoivoakin paikallisen papin kerjätessä rahaa kirkolle kesken vihkiseremonian. Espanjan kirkkaimmat tähdet ja valo vievät voiton draaman perimmäisestä puolivillaisuudesta.  Kuitenkin on niin, että Farhadin keskinkertaisinkin elokuva on parempi kuin moni niistä kuvadraamoista, joita elokuvateattereissa laatuelokuvina myydään.

Kaikki tietävät

Ohjaus ja käsikirjoitus: Ashgar Farhadi.

Kuvaus: José Luis Alcaine.

Pääosissa: Penelope Cruz, Ricardo Darian, Javier Bardem.

Ikäraja: 12.

Kesto:  2 h 13 min.