Krakova, Puolan toiseksi suurin, noin miljoonan asukkaan kaupunki isännöi vuosittain pitkien dokumenttielokuvien festivaalia. Krakovan elokuvajuhlat aloitti 1961 lyhytelokuvafestivaalina, jolla puolalaiselokuvan maineikkaiksi kasvaneet ohjaajat, kuten Krzysztof Kieślowski, Zbigniew Rybczyński sekä myös läntisemmän maailmanelokuvantekijät, mm.  Pier Paolo Pasolini, Werner Herzog ja Claude Lelouch saivat ensimmäisiä töitään julki. Vanhalle sivistyskaupungille ominaisesti Krakovassa on muutakin nähtävää ja tekemistä kuin pörrätä pelkkien filmihullujen seassa. Kaupungin ilmapiiriin vaikuttaa Euroopan kolmanneksi vanhin, 1364 perustettu yliopisto, joka kantaa Suomen herttuatar ja Ruotsin kuningatar Katarina Jagellonican nimeä. Yli 50 kirkon kaupungissa yliopisto on Puolan johtava humanististen tieteiden majakka, siinä kun yhteiskuntatieteet ovat keskittyneet Varsovaan.

• • •

Kaupungin humanistinen perinne näkyi tämän vuoden dokumenttielokuvafestivaalin ohjelmistossa, johon oli etsitty elokuvia periaatteena: ”Esitämme persoonallisia näkemyksiä nykypäivän ihmisistä ja maailmasta kaukana punaisista matoista. Jokaisen ihmisen takana on tarina, joka voidaan kertoa lukemattomin eri tavoin.”

Pitkien dokumenttielokuvien kansainvälisessä kilpailussaan festivaali esitti 18 elokuvaa. Festivaalin juuri alettua kesä pamahti kaupunkiin liki +30 asteen helteellä. Se ja turisti- ja luokkaretkeläislaumojen väistely näytösten välillä teki festivaalikokemuksesta läkähdyttävän. Näkemissäni kilpailuelokuvien aiheissa ja elokuvien kuvaamissa ihmisissä korostui eräänlainen sisäänpäin kääntyminen; Maailman murjoessa turvaudutaan läheisiin, perheeseen, lähimpiin ystäviin sekä tutuiksi ja turvallisiksi koettuihin arvoihin.

• • •

Mutta ei kilpailuohjelmisto pelkkää turvallisuushakuisuutta ollut. Mukana oli pelottomasti kuvan ja elokuvallisen ilmaisun voimaan luottavia elokuvia, kuten liettualais-virolainen tunnin pituinen dokumenttielokuva kazakstanilaisella vuoristojäätiköllä elävästä naisesta seuranaan vain kissa ja koira. Mestarillisimpia olivat elokuvat, joissa löydettiin yksityisen ihmisen elämäntapahtumista se jokin mikä kytki ne osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Krakovan 57. elokuvajuhlat pidettiin 28.5.-4.6. 2017. Blogi raportoi festivaalista jälkikäteen, koska bloginpitäjä oli festivaalilla tuomarointitehtävissä, mikä asetti ajankäytölle rajoituksia.