Toistakymmentä vuotta sitten Suomessa nähty Kanelia ja lihapullia -elokuva, joka oli Kreikassa järjettömän suuri hitti, rakensi romanttisuudesta ja menneisyyden kaihosta tarinan, joka siveltiin paksulla kerroksella kreikkalaiskansallista komiikkaa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Tassos Boulmetis jatkaa samoilla eväillä. Uusimmassa Mythopathy-elokuvassaan hän kertoo tarinan 1970-luvun sotilasjuntan hallitsemassa Kreikassa kasvavasta murrosikään heräävästä Stavros-pojasta, jonka vanhemmat hätääntyvät pojan taipumuksesta kertoilla ihan mitä sattuu. Vanhemmat raahaavat jälkikasvunsa tapaamaan henkiparantajaa, jonka mukaan kyseessä on vanha tauti, mytopatia, joka saa potilaan sepittämään antiikin tarujen kaltaisia kertomuksia. Stavros hyödyntää sepitteissään siekailematta antiikin taruja Odysseiasta Herakleen urotöihin. Oleellinen osa hänen kasvuikäänsä on mieltää itsensä tarujen sankariksi ja pettyä katkerasti joka kerta kun naiset eivät näe häntä laisinkaan yhtä sankarillisessa valoissa kuin hän itse. Elokuva on ohjaajalleen ilmeisen henkilökohtainen työ, sillä hän itse koki nuoruudessaan 1970-luvun politiikan kuohuvat hetket, joiden keskellä hänestä itsestään kasvoi elokuvaohjaaja aivan kuten hänen elokuvansa päähenkilöstäkin.
Muistokirjoitus ystävälle, elokuvakriitikolle, historioitsijalle, kirjailijalle ja aktivistille – Dan Georgakas 1938-2021
Vaikka olen muutamia nekrologeja kirjoittanutkin, niin en koskaan ennen henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä. Nyt on tehty sekin.
Lue lisää
