• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Killing darlings
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Killing darlings

27.11.2016
Festivaalijutut
26 Näyttökertaa
0 0

Kreikkalaiselokuvan kiinnostavimpia hahmoja on avantgarde -ohjaajaksi luonnehdittu Costas Zapas, jonka Love, Love, Love jatkaa hänen ns. perhetrilogiansa tematiikkaa tuomalla yhteen kaksi yksinhuoltajaa ainoine lapsineen. Lapsia, Hectoria ja Fania yhdistävät seksuaalinen himo ja pysyvä riita maailman kanssa, mikä näkyy heidän tavassaan liikkua; Fani ei koskaan  kävele normaalisti, vaan hän riuhtoo itseään eteenpäin kuin myrskytuulta vasten, Hectorilla on tapana painaa päänsä alaspäin ja puskea itseään kuin härkä niitä vasten joiden toiminta ei häntä miellytä. Heidän vanhempansa ovat luku sinänsä. Fanin Stella-äiti elättää itsensä työllä nuhjuisista nuhjuisimmassa strippipaikassa. Hectorin nimettömäksi jäävä isä ja strippipaikan asiakas rakastuu Stellaan. Vaikka Zapas on tiettävästi sanoutunut irti kaikenlaisesta arjen ja tavallisen elämän kuvaamisesta, hän ei kuitenkaan pysty pitämään elokuvastaan poissa nyky-Kreikan arkipäivää. Elokuvan mukaan maan nuorison ajanvietteet ovat seksi ja päihtymyksen hankkiminen. Yksi elokuvan kiehtovimpia hetkiä on tuokio strippipaikan lavalla, missä totunnainen näkökulma esiintyjään keskittyvästä kuvasta vaihtuukin yleisön katsomiseen. Kuvaan tulevatkin kuin kivettyneinä istuvat strippiklubin asiakkaat, he näyttävät kelmeine ihoineen kuin jo kuolleilta.

Love, Love, Love näyttäytyykin ennemmin arkkityyppisenä, nimeltään syvästi sarkastisena tarinana ihmisistä jotka tuhoavat ne joita rakastavat. Elokuvasta näkyy elokuvansa itse kirjoittavan, kuvaavan ja ohjaavan Zapasin vahva kädenjälki.

Avainsanat: Kreikkalainen elokuvaThessaloniki film festival 2016
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

Kreikan uljaat pojat ja tytöt

Seuraava artikkeli

Sentimentoa, romantiikkaa ja elämän tarkoitusta etsimässä

Artikkelit

Muistokirjoitus ystävälle, elokuvakriitikolle, historioitsijalle,  kirjailijalle ja aktivistille – Dan Georgakas 1938-2021

Teksti: antti
6.5.2022
74

Vaikka olen muutamia nekrologeja kirjoittanutkin, niin en koskaan ennen henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä. Nyt on tehty sekin.

Lue lisää
Ensi-illat

Moninkertaisesti ansassa

Teksti: antti
3.11.2017
71

Elämä nytkähtää oudolla ja myös hirvittävällä tavalla vinoon kreikkalaisohjaaja Yorgos Lanthimosin elokuvassa The Killing of a Sacred Deer.

Lue lisää
Seuraava artikkeli

Sentimentoa, romantiikkaa ja elämän tarkoitusta etsimässä

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In