Kannattaa katsoa elokuva ennen kuin lukee tätä tekstiä, varsinkin jos on herkkä nk. spoilereille. Elokuvan alussa on eräänlainen motto: ”Joka hallitsee rohtoa, hallitsee kaikkea.” Lause on muunnelma Frank Herbertin alkuperäisromaanin kohtauksesta, jossa Paul Atreides uhkaa keisaria ja imperiumin aatelissukuja Arrakisin rohtoesiintymien pommittamisella radioaktiivisiksi. Sillä Atreides tarkoittaa, että koska hänellä on valta tuhota jotain, se on osoitus hänen valtansa ehdottomuudesta.
• • •
Siinä missä edellinen samassa tieteiskirjallisuudesta sovitetussa aihepiirissä liikuskellut elokuva, Dyyni: osa yksi (2021) oli kertomus hyökkäyksen uhriksi joutuneen aatelisperheen pakenemisesta hiekkaerämaahan vieraalla planeetalla, niin Dyyni: osa kaksi -elokuva jatkaa pinnallisesti katsoen suoraan siitä, mihin edellisessä elokuvassa jäätiin.
• • •
Rebecca Fergusonin esittämä herttuatar Jessica Atreides on Paul-poikansa (Timothée Chalamet) kanssa totuttautumassa Arrakis-planeetan alkuperäiskansa fremeneihin. Samalla heille opetetaan, miten kävellä hiekalla ilman että se houkuttelee paikalle planeetan suurimpia petoeläimiä, hiekkamatoja. Satunnaisissa yhteenotoissa perivihollistensa, Harkonnenin suvun joukkojen kanssa nämä pakolaiset huomaavat, miten heille tarjoutuu tilaisuus kostaa vihollisilleen. Elokuvan dramaturgiaa jäsentää koston ajatus, kunnes uskonto ja sota kaappaavat koko jutun.
• • •
Kohtaus jossa nuori sodankäynnistä innostunut fremen-nainen ja Paulin ihastus Chani (Zendaya) ja hänen kaverinsa naureskelevat fremen-johtaja Stilgarille (Javier Bardem), taikauskoisena etelän junttina pitämälleen miehelle, on yksi elokuvan tärkeimpiä, koska se paljastaa railon uskontoon keskittyvien ja tavallisten fremenien elämään keskittyvien arrakislaisten välillä.
• • •
Arrakisilla elää uskomus, jonka mukaan heille on tulossa profeetta, lisan al-gaib, mikä tarkoittaa ulkomaailman ääntä. Paulin Jessica-äiti lietsoo tätä uskomusta taitavasti poiikansa hyväksi. Elokuvassa on kaikkea, volyymiä, kokoa, visuaalista näyttävyyttä niin paljon, että tarina on jäädä toissijaiseksi.
• • •
Elokuvassa nähtävä kolmen Harkonnenin kuolema on suorastaan epäkatarttinen tapahtuma ja se on Villeneuven tapa kertoa ettei näiden roistojen tuottamat kuolemat ja murhe ole mitään verrattuna siihen ympäri maailmaa raivoamaan pääsevään pyhään sotaan jonka Paul saattaa päästää irti. Hans Zimmerin musiikki jatkaa edellisestä elokuvasta tuttua pseudoetnistä ulinaa. Paulin sisko, tietoinen sikiö Alia, jolle Jessica juttelee päivät pääksytysten on elokuvan oudoimpia hahmoja.
• • •
Paul murehtii ennalta näkemäänsä kohtaloa tunnetun maailman jumalhallitsijana joka murhauttaa miljardeja ihmisiä pyhän sodan nimissä. Uusina hahmoina elokuvaan tuodaan Christopher Walkenin esittämä keisari Shaddam IV ja hänen tyttärensä prinsessa Irulan (Florence Pugh). Jessica tahtoisi Arrakiksella etelään synnyttämän lapsensa rauhassa, mutta Paul tahtoo taas pohjoiseen, jotta voisi taistella keisarin kanssa pääkaupunki Arrakeenissä. Tässä elokuvassa huomaa, miten jännitteisiä ovat Paulin suhteet naisiin.
• • •
Paul vakuuttelee vakuuttelemasta päästyään rakastavansa Fremen-soturi Chania. Paul myös epäilee oman äitinsä toiminnan järkevyttä hänen lietsoessaan fremenien uskoa poikaansa messiaana.
• • •
Osa elokuvan ja alkuperäisromaanin mystiikkaan vivahtavaa sisältöä on juonilanka geneettisestä, ylisukupolvisesta solutason muistista. Tämän muistin haltijoita elokuvassa ovat sekä benegesseriitat että fremen -heimon likimain pyhimyksinä pitämät “kunnianarvoisat äidit” sayyadinat, jotka perivät edeltäjiensä muistot sukupolvesta sukupolveen seremoniassa, jossa he juovat rohtopitoisuudeltaan huikeaa ns. elämän vettä. Arrakis-planeetalta saatava rohdoksi kutsuttu aine parantaa sairauksia, pidentää elinikää ja laajentaa henkisiä kykyjä ja on myös hallusinogeeni.
• • •
Jessican valmistautuessa ottamaan vastaan fremen-heimon kunniannarvoisan äidin ja kaikkien häntä edeltäneiden äitien muistot saadaan pieni aavistus siitä, millaista profeettaa fremenit oikeastaan odottavat. Ehkä valmisteilla olevassa Dyyni : osa kolme -elokuvassa nähdään, millainen on Kwisatz Haderachiksi kutsuttu profeetta, jolla on kyky kantaa sekä nais- että miespuolisten esivanhempiensa piilevät geneettiset muistot.
Dyyni: osa kaksi ammentaa voimaa Paulin taistelusta petturimaiseksi osoittautunutta keisaria vastaan. Toisen yhtä ehdottoman taistelun elokuva tekee Paulin ja Harkonnenien suvun perijän, Feyd-Rautha Harkonnenin (Austin Butler) veitsillä käydystä yhteenotosta. Kaikkea tätä ajaa eteenpäin Paulin vimmainen halu kostaa isänsä murhaajille.
• • •
Herbertin alkuperäisromaanien idea oli sanoa, että pelastajiksi saapuvat supersankarit ovat tuhoisia ihmiskunnalle ja inhimillisyydelle. Osoitukseksi siitä, että ihan kaikkea ei nylyelokuvissakaan tehdä tietokoneitehosteina käy tieto siitä, että vanhaa paroni Vladimir Harkonnenia esittävä Stellan Skarsgård joutui rooliaan varten viettämään kahdeksan tunnin valmisteluaikoja saadakseen päälleen paroni Vladimir Harkonnenin 36-kiloisen kumipuvun.
• • •
Elokuvan loppu lässähtää, sillä keisarin ja Paulin tapaamisesta ei tule kostonhimon täyttymyksen kruunaamaa voittoa vaan vain viileä tervehdyskäynti. Odotettavissa on, että vasta elokuvasarjan seuraavassa, kolmannessa osassa päästään näkemään, mitä Paul Atreidesin täydellinen voitto vastustajistaan tarkoittaa.
• • •
Elokuvassa toistuvat tosiuskovainen Stilgarin huomautukset Paulin teoista ja sanoista, joiden Stilgar ilmoittaa olevan juuri ”sellaisia kuin on kirjoitettu.” Se tuo välittömästi mieleen David Leanin Arabian Lawrence -elokuvassa (1962) kuultavan lausahduksen: ” Joillekin miehille mikään ei ole kuin kirjoitettu, elleivät he kirjoita sitä itse. Huumoriakin on. Kuolleiden Harkonnenien sotilaiden ruumiiden sisältämästä vedestä fremenit eivät niin välitä, koska ”se on kemikaalien saastuttamaa ja on omiaan vain koneiden jäähdyttämiseen.
• • •
Siinä vaiheessa, kun elokuva kertoo, mihin tarkoitukseen talteen otettua vettä tullaan käyttämään, alkaa ymmärtää, miksi sen on tärkeää olla puhdasta. Uskonto ja sen ihanteet suodattuvat tarinassa niin läpikotaisin, että vähemmälläkin sen uskoisi. Ikävintä tässä on tietty ulkokohtaisuus, aivan kuin ohjaaja Denis Villeneuve suhtautuisi Dyyniin vain työnä toisten joukossa antamatta itselleen lupaa hurmautua kuvitellun maailman ainutkertaisesta näkemyksellisyydestä.
• • •
Tämä Dyyni ja sitä edeltänyt Dyyni: osa yksi eivät anna aikaa ihmetyksen ja outouden tunteen kasvaa, koska kaikkea jäsentävä periaate on englanninkielen sana overkill, jonka alkuperä on sotilaallisessa kielenkäytössä, missä se tarkoittaa liiallisen pommimäärän yhteen kohteeseen kylvämistä silloin kun vähempikin riittäisi.
• • •
Tylsämielisimmillään Villeneuve alleviivaa elokuvansa tunnesisältöä tökerösti. Aivan kuten edellinen elokuva, Dyyni: osa yksi oli johdantoa nyt nähtävälle uudelle Dyyni: osa kaksi -elokuvalle, on kakkoselokuvakin johdantoa ohjaaja Denis Villeneuven tiettävästi jo tekeillä olevalle kolmannelle osalle tätä elokuvasarjaa.
• • •
Trilogian päätösosa pohjautunee kolmantena julkaistuun niteeseen Herbertin Dyyni romaanin ensimmäistä suomennosta. Romaanin loppuosassa keskitytään vastahakoisen messiaan, Paul Atreidesin mietteisiin maailmankaikkeuden verisimpänä hallitsijana, joka on päästänyt fremeneistä muodostuneet fanaatikkosoturinsa, kuolemankommandojen, fedaykinien pelätyt laumat, murhaamaan miljoonia ihmisiä ympäri tunnettua maailmankaikkeutta, missä he heiluttavat kaikkialla Atreidesien lippua ja tappavat ihmisiä hänen, Muad’Dibin nimeen.
• • •
Tämän kaiken liikkeelle lähtemisestä Dyyni: osa kaksi -elokuva kertoo. Oleellinen osa uskonkiihkon syntymistä on elokuvassa ja Herbertin romaneissa kuvattu benegesseriittojen sisarkunta, joka uskoo olevansa eräänlainen salainen maailmanhallitus.
• • •
Sisarkunta on vuosikausien ajan ohjaillut Dyynin maailman aatelissukujen pariutumista tähtäimessään rodunjalostukselta kuulostavan parhaista geeneistä kasvavan superyksilö, Kwisatz Haderach, messias, joka pystyisi aukaisemaan sekä nais-että miespuolisten esivanhempiensa piilevät geneettiset muistot. Benegesseriittojen kyynisyyttä on ollut kylvää primitiivisiin kulttuureihin myyttien ja uskomusten aihioita, joita he tarpeen tullen voivat käyttää hyödykseen. Yksi tällainen uskomus nähdään toiminnassaDyyni: osa kaksi -elokuvassa, missä muutamat fremenit ilmeisen vilpittömästi uskovat Mahdin, vapahtajan tuloon.
• • •
Vapahtajan uskotaan yhdistävän heidät taisteluun sortajia vastaan. Siksi fremenit seuraavat Paul Atreidesia niin innokkaasti. Paul, joka tietää Messias-myytin äitinsä kollegoiden kylvämäksi propagandaksi suhtautuu itse koko ajatukseen kylmäkiskoisesti, varsinkin kun hän näkee unia raivoisasta uskonsodasta, jota hän tahtoo estää toteutumasta.
• • •
Pohjimmiltaan elokuva ei suuresti poikkea siitä, mitä viihdeteollisuus on tuupannut eteemme jo vuosikymmenet. Paul Atreidesin vastentahtoisen sankarin hahmo kuuluu sellaisenaan Hollywood-elokuvien peruskalustoon.
Dyyni: osa kaksi.
Ohjaus: Denis Villeneuve.
Käsikirjoitus: Denis Villeneuve ja Jon Spaihts, Frank Herbertin alkuperäisromaanista.
Kuvaus: Greig Fraser.
Pääosissa: Timothée Chalamet, Rebecca Ferguson, Zendaya, Christopher Walken, Stellan Skarsgård, Javier Bardem, Florence Pugh.
Kesto: 2 h 46min.
Ikäraja: 12.
Ensi-ilta: 28.2. 2024.
