Lienen nähnyt Tokyo Storyn ensimmäisiä kertoja jonain tv-esityksenä, joko 1981 tai 1999. Nyt, kun se tuodaan elokuvateattereihin 70 vuotta varsinaisen maailmanensi-iltansa jälkeen, mainittakoon, että Suomessa elokuvan toi ensi-iltaan elokuvien maahantuoja Aito Mäkinen vuonna 1964. Tokyo Storylla on juhlavuosi senkin takia, että sen ohjaajan,Yasujirō Ozun (1903–1963) syntymän 120-vuotispäivää kunnioittamaan elokuva tuodaan nyt teattereihin restauroituna kopiona.
• • •
Japanilaiseen elokuvaan perehtyneet puhuvat Ozun elokuvista termillä shomin-geki, sillä tarkoitetaan keskiluokan arkisen elämän kuvauksia. Vaikka Ozu tekikin 1920- ja 1930-luvulla muutamia rivakkatahtisia, liikkuvien kuvien komedioita. niin sittemmin Ozu vakiintui käyttämään enimmäkseen liikkumatonta kameraa, jonka paikka ja käyttötavat oli tarkkaan määrätty: Liikkumaton, tatamilla istuvan ihmisen katseen korkeudelta kuvaava kamera tallentaa miljöön ja näyttelijöistä nähdään puolilähikuvia. Vaikka ihmiset hänen elokuvissaan usein hymyilevät, niin se on vain julkisivu. Todelliset asiat tapahtuvat hymyn alla.
• • •
Tokyo Storyn tarinaa yksinkertaisemmat ovat harvassa: vanha pariskunta on tullut kotikylästään Tokioon aikuistuneita ja avioituneita lapsiaan tapaamaan. Matka pääkaupunkiin osoittautuu pettymykseksi, sillä omat työt ja mielenkiinnon kohteet houkuttavat jälkikasvua enemmän kuin vanhempien seura ja kuulumiset. Ainoa todellista ystävällisyyttä osoittava ihminen on aiemmin sodassa kaatuneen pojan leski. Hänkin vaikuttaa omistautuneen kuolleen puolisonsa muistolle niin täysin, ettei osaa aloittaa oman elämäänsä elämistä.
• • •
Tokyo Storyssa on paljon arkista puhetta terveydestä, säästä, lasten kasvamisesta, kylpyyn menosta ja muusta sellaisesta, mitä voisi pitää banaalina, mutta se kaikki on vain elämän ainesosia, liimaa, jolla pidetään kasassa arjen perinteistä järjestystä. Tokyo Storyn tavaton rauhallisuus tulee kuvaustyylistä, jossa huone näytetään sekunteja ennen kuin ihmiset astuvat sisään. Kuva viivähtää huoneessa hetken sen jälkeen, kun ihmiset ovat siitä poistuneet. Vahvin esteettinen vaikutelma Ozun elokuvasta on sen tyyni kauneus ja harkittu visuaalisuus. Niin tavattoman hienostunut ja tiettyyn mittaan vakava kuin Ozun elokuva onkin, niin hän on päästänyt siihen ei suinkaan riitasointua, vaan hetken ajaksi hiukan toisenlaisia, huumoripitoisempia sävyjä kuin mistä elokuva enimmälti koostuu. Taitavan valokuvaajan tavoin hän säätelee valon suuntaa ja kestoa.
• • •
Toisista sävyistä käy esimerkiksi kohtaus, jossa Shūkichi on ottanut vapaaillan maalta Tokioon päätyneiden vanhojen ystäviensä kanssa ja sakentäyteisen illan lopulla miehet avautuvat elämästään ja lastensa etenemisestä. ”Vain sinulla menee hyvin. Sinun lapsistasi tuli jotain ja voit olla heistä ylpeä.”
”Luulin että pojallani menee paremmin, mutta hän on vain korttelilääkäri.” Humalan noustua lukemiin, joissa tarjoilu loppuu, seuraa apeutta: ”Nyt olen pettynyt. En voi juoda enää lisää.” Pettymyksestä tulee elokuvassa puhetta myöhemminkin ikään kuin elämään kuuluvana yleisenä tosiasiana.
• • •
Elämänpettymystäkään Ozu ei suurentele, onhan hän minimalismin mestari, joka päästää elokuvansa kuviin liikettä vain niiden sisältä ihmisen, veneen, junan tai savupilven liikkuessa. Vaikka Tokyo Story on elokuva avioliitosta, aikuisuudesta, vanhempien ja lasten suhteesta, niin yksi sen keskeisistä ihmisistä on perhe-elämän ulkopuolinen vapaa nainen. Leskeksi jääneen Norikon (Setsuko Hara) elämää säätelevät kiireisen työpaikan ja edelleen voimissaan olevan tapakulttuurin vaatimukset. Hän käy appensa Shūkichin (Chishū Ryū) kanssa keskustelun, jossa vanhuutensa läpi maailmaa tarkasteleva mies neuvoo nuorempaa naista pitämään huolta itsestään ja hankkimaan oman elämän ja perheen ennen kuin on myöhäistä. Elokuvan lopussa kertautuvat alun kuvat taivaasta, taloista, joesta, lasten koulutiestä ja rautatiestä. Maiseman halki taivaltaa juna, jossa Noriko istuu syvissä mietteissä. Elämä on lyhyt ja kuin sen merkiksi Noriko on saanut kellon.
Tokyo Story.
Ohjaus: Yasujirō Ozu.
Käsikirjoitus: Kogo Noda & Yasujirō Ozu.
Kuvaus: Yūharu Atsuta
Pääosissa: Chishū Ryū, Chieko Higashiyama, Setsuko Hara, Haruko Sugimura, Sō Yamamura.
Kesto: 2 h 16 min
Ikäraja: S.
Uusintaensi-ilta: 15.12.2023
