Noin 20 vuoden ajan, 1700-luvun lopun Ranskan vallankumouksen vuosilta 1810-luvulle kattava Ridley Scottin ohjaama elokuva seuraa Napoleon Bonapartea, kun hän yrittää päästä irti maineestaan korsikalaisena öykkärinä havaitakseen, että menestys taistelukentillä tuo hänelle ylempiensä kunnioituksen. Maineen kasvaessa elokuvan Napoleon äkkää leskirouva Joséphine de Beauharnais’n (Vanessa Kirby), jonka päättää valloittaa yhtä riuskasti kuin kenen tahansa sotaisemmankin vastustajan.
• • •
Seuratessaan Bonaparten sotilasjohtajan uran käynnistävää Toulonin taistelua elokuva näyttää, miten hän kaivaa hyökkäyksessä kuolleen hevosensa raadosta sen tappaneen tykinkuulan esiin, heittää sen veljelleen ja pyytää lähettämään heidän äidilleen. Arvattavasti merkiksi siitä missä kuolemanvaarassa pojat ovat. Vastaava anekdoottimaisuus luonnehtii elokuvan tarinankerrontaa myöhemminkin. Scottin Napoleonetenee vinjettimäisten yhteenottojen nauhana, jossa pääpaino on ulkoisella komeudella, taistelukohtausten vaikuttavuudella.
• • •
Pääosan ottavat pataljoonien rivistöt, eteenpäin laukkaavan ratsuväen jyminä ja tykkien pauke. Kaikkiaan Napoleon hyödyntää elokuvateatterin täyttä voimaa äänessä ja kuvassa jopa siihen mittaan, että tarina hukkaa mahdollisuutensa kiehtovaan kokonaisuuteen. Elokuvassa vilahtaa Euroopan poliittisen historian merkkihahmo: pitkäaikainen diplomaatti ja Napoleonin ulkoministeri, Talleyrand (Paul Rhys), joka selviytyi keisarinsa sodista ja oli mukana suunnittelemassa 1800-luvun Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria. Myöhemmät ajat ovat soimanneet Talleyrandia juonittelijaksi, joka Wienin kongressissa yhdessä ruhtinas Metternichin kaltaisten arkkikonservatiivien kanssa betonoi Euroopan vanhoillisuuden linnakkeeksi, jossa vallankumousten mahdollisuudet oli nitistetty.
• • •
Elokuvassa on liikaa kuvia menestymisen rituaaleista ja esityksistä, sekä myrskyisiä teatraalisen näköisiä harppomisia pariisilaisylimystön salonkien halki. Napoleonin dramaturgiseksi ja visuaaliseksi huippukohdaksi nousee kuvaus Austerlitzin taistelusta, joka oli yksi Napoleonin suurimpia voittoja. Tykistötaktikkona mainetta saaneen keisarin päätökset tuhoavat Venäjän ja Itävallan keisarikuntien yhdistyneet joukot ranskalaisten oveluuden takia. Kuvissa Austerlitzin taistelusta näkyy Scottin sommittelutaito. Hän liikuttelee sotilasjoukkoja kuvassa siten, että katsoja ymmärtää Napoleonin taktisen älyn merkityksen. Elokuva yrittää turhaan toistaa Austerlitzin taistelun onnistumista jatkamalla Napoleonin taisteluiden kuvaamista niin pitkään, että ne alkavat syödä toisiaan.
• • •
Sotilaallisia voittoja melkeinpä tärkeämpää Joaquin Phoenixin esittämälle Napoleonille on vastustajan nöyryyttäminen, mikä paljastuu viimeistään Venäjän-sotaretkellä, jolla elokuva panee Napoleonin huhuilemaan keisarikollegaansa hylätyssä Moskovassa, mistä tsaari hoviväkineen on paennut. Elokuva näyttää päähenkilönsä epävarmuuden kalvamana miehenä, jonka voittoisuus sodissa rinnastetaan hänen notkahteluunsa vaimoksi otetun Joséphinen edessä.
• • •
Napoleonin ollessa loputtomilla sotaretkillä vaimolla on taipumusta ottaa sänkykumppaneikseen salskeita husaareja, joilla oli varaa taloudellisesti ja sosiaalisesti vaativaan rakastajattareen. Elokuvassa nähdään, miten Napoleon kirjoittaa puolisolleen paljon kirjeitä, joissa vakuuttelee rakkauttaan saamatta Joséphineltä vastakaikua. Scottin elokuvassa voi aistia tiettyä irvailunhalua. Hänen Napoleoninsa pilkkaa englantilaisia sanomalla ” Te vain luulette olevanne mahtavia, koska teillä on paljon veneitä!”
• • •
Kaikkien aikojen kuuluisin Napoleon-elokuva on Abel Gancen ohjaama mykkäelokuva vuodelta 1927. Tiettävästi Gancen aikomus oli tehdä kuusiosainen elokuvasarja, mutta hän joutui kustannusten takia tyytymään yhteen elokuvaan. Gancen Napoleonista vuonna 2000 järjestetty entistetyn version esitys kesti väliaikoineen kahdeksan tuntia. Scott suunnittelee tekevänsä suoratoisto-ohjelmistoaan kasvattavan Apple-yhtiön rahoilla nykyisellään juuri ja juuri alle kolmetuntisesta Napoleonistaan täydennetyn noin nelituntisen version.
• • •
Elokuvaohjaaja Stanley Kubrickilla oli pitkään aikomus tehdä oma elokuva Napoleonista, siitäkään ei tullut mitään, koska mukaan suostuneet tuotantoyhtiöt pelästyivät oletettujen tuotantokustannusten karkaamista käsistä. Kubrickin lanko, elokuvatuottaja Jan Harlan on monissa haastatteluissaan tiennyt kertoa Kubrickin ajatuksen, miten tosielämän keisari Napoleonin sortuminen johtui inhimillisestä virheestä, sillä hän ei kyennyt hallitsemaan tunteitaan.
• • •
Pikkuruinen muru Kubrickin näkemyksestä on saattanut kantautua Scottin elokuvaan. Selvimmin se artikuloidaan kohtauksessa, jossa Wellingtonin herttua (pilakuvamaisesti esiintyvä Rupert Everett) Waterloon taistelussa tähyilee ranskalaisjoukkojen suuntaan ja kiristelee hampaitaan odotellessaan Napoleonin antavan periksi tunteilleen ja perimmäiselle halulleen hyökätä vaikkei se olisikaan järkevää. Harmittelin elokuvan nähtyäni, ettei näkemystä kaiken voittavasta ja menettävästä keisarista löytynyt.
Napoleon.
Ohjaus Ridley Scott.
Käsikirjoitus: David Scarpa.
Kuvaus: Dariusz Wolski.
Pääosissa: Joaquin Phoenix, Vanessa Kirby, Rupert Everett, Paul Rhys.
Ikäraja: 16.
Kesto: 2 h 38 min.
Ensi-ilta elokuvateattereissa 22.11.2023
