• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Denis Villeneuven Blade runner 2049 ja muistojen kalvas hehku
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Denis Villeneuven Blade runner 2049 ja muistojen kalvas hehku

24.3.2023
Artikkelit, Suoratoisto, Yleinen
88 Näyttökertaa
0 0

 Denis Villeneuven ohjaamasta Blade runner 2049 –elokuvasta (2017) on puhuttu Ridley Scottin ohjaaman Blade runner –elokuvan (1982) jatko-osana. Se ei ole aivan totta, koska ensimmäinen Blade runner oli oma kokonaisuutensa, jonka juoni oli saavuttanut tietyn päätepisteen, mutta on hedelmällisempää puhua uudesta ja vanhasta Blade runnerista rinnakkaisteoksina, jotka resonoivat toisissaan. Vanhan ja uuden välillä ikään kuin kulkee kaikuluotaimen suuntimia. Ilmiselvimmät näistä suuntimista ovat visuaalisia. Vuoden 1982 Blade runnerissa maailmalla saattoi aistia olevan vielä jonkin verran toivoa, ja ilma oli hengityskelpoista. Uudessa Blade runner 2049:ssä ekokatastrofi on täydellinen. Ilma näyttäisi huonontuneen myrkylliseksi.

•  •  •

Sateista on tullut alituista räntää tai sumua. Ensimmäisen elokuvan teollisuusmagnaatti, patriarkaalinen luojahahmo, paksujen välkähtelevien pluslinssisten silmälasien takana piileksivä tohtori Eldon Tyrell (Joe Turkel) jota kohti Rutger Hauerin esittämä synteettinen ihminen, replikantti Roy Batty etsiytyi toivoen saavansa jatkoaikaa elämälleen on vaihtunut uudessa elokuvassa Jared Leton esittämään teollisuusjohtaja Niander Wallaceen, jonka kaihiset silmät vilkkuvat kuin näkisivät kaiken sokeudestaan huolimatta. Visuaalisten kaikujen lisäksi uuden elokuvan musiikissa on selvästi kuultavia muistumia vanhasta; Hans Zimmerin ja Benjamin Wallfischin Blade runner 2049:ää varten säveltämä musiikki alkaa voimakkaalla bassovoittoisella kumahduksella, joka toimii musiikin lisäksi myös äänitehosteen kaltaisesti. Musiikillis-äänellisiä kaikuja on enemmänkin. Jos vanhan elokuvan replikantteja askarrutti heidän rajalliseksi säädetty elinikänsä, niin uudessa elokuvassa heitä ajatteluttaa voisiko heillä kenties olla sielu.

• • •

Elokuvassa on yhdistelty tehosteilla tehtyjä ympäristöjä sekä oikeita, olemassa olevia, fyysisiä lavasteita, joita käytettiin eniten Budapestissa kuvatuissa osuuksissa. Vaeltelu raunioituneen Las Vegasin punakeltasävyisissä maisemissa on tunnelmineen silkkaa kosmista yksinäisyyttä. Sekä Las Vegasin jäänteiden siluetit, että Los Angelesin monumentaaliset yritysten päämajat tuovat mieleen nevadalaisen maa- ja maisemataiteilija Michael Heizerin työt. Las Vegasin autiudessa voi nähdä veistoksia, joista käy mielessä groteskeihin naishahmoihin erikoistuneen saksalaisen kuvanveistäjä Peter Lenkin tuotanto. Blade runner 2049 -elokuvan kuva tulevaisuuden Los Angelesista on kuin kommunistiaikojen itäblokin harmaa, ankea betonibrutalismi olisi tuotu Amerikkaan ja ripustettu siihen värivaloja kuin joulukuuseen.

• • •

Silmät, muistot, näkeminen ja sielu ovat elokuvassa esillä painokkaammin kuin minkäänlainen trilleri- tai dekkarijuoni, vaikka elokuvan tekijät ovat kovasti hakeneet jännitystä etsivä K:n toiminnalle hänen etsiessään elintärkeäksi väitettyä salaisuutta ja eliminoitavia kohteita. Silmien tärkeys käy ilmi jo elokuvan alkupuolella etsivä K:n kaivettua proteiinifarmari Sapper Mortonin (Dave Bautista) silmät irti päästä todistusaineistoksi, sillä paras tapa todentaa replikanttien malli, valmistaja ja ”henkilöllisyys” on tarkistaa silmämunan takapinnalta löytyvä sarjanumero. Tässä kaikuu muisto vuoden 1982 Blade runnerista, koska yhdessä sen keskeisistä kohtauksista replikantti Roy Batty kaivaa luojahahmoltaan, tohtori Eldon Tyrelliltä silmät päästä.

• • •

Vanhan Blade runner -leffan muistettavin hahmo, replikantti Roy Batty  esitteli itsensä lauseella joka on miltei suoraan lainattu William Blaken runosta America: a Prophecy:  ”Fiery the angels fell: deep thunder rolled Around their shores, burning with the fires of Orc.”Uuden elokuvan vastaava kirjallinen viite on Blaken sijaan kirjailija Vladimir Nabokovin pääteoksesta Pale Fire (suom. Kalvas hehku, Gummerus 2014):

 Cells interlinked within cells interlinked
Within one stem.  And dreadfully distinct
Against the dark, a tall white fountain played.

Näitä lauseita Ryan Goslingin esittämä etsivä K, blade runner joutuu toistelemaan tietokoneelle osallistuessaan psyykkiseen kokeeseen, joka määrittelee hänen palveluskelpoisuutensa.Iloa ja valoa elokuvassa ei juuri ole; Los Angeles on ikuiselta näyttävän pimeyden peittämä, San Diegon tehtävä on olla massiivinen kaatopaikka. Las Vegasissa paistaa radioaktiivisten savujen myrkyllinen oranssi hehku.

• • •

Aivan niin hieno elokuva Blade runner 2049 ei ole, mitä maailman elokuva-arvostelijat ovat antaneet ymmärtää. Elokuva on rumasti nokkapainoinen; Ensimmäiset pari tuntia kestosta menee lavasteita ja ylipäätään rakennettua maailmaa esittelevään johdantoon, minkä jälkeen varsinainen elokuva alkaa, mutta esimerkkinä edeltävää elokuvaa mielikuvien voimalla täydentävästä teoksesta Villeneuven elokuva on ainutlaatuinen. Molempia elokuvia yhdistää myyteistä vanhimman lämpö, jossa muut saavat mahdollisuuden elää.

Blade runner 2049

Ohjaus: Denis Villeneuve

Käsikirjoitus: Hampton Fancher & Michael Green.

Kuvaus: Roger Deakins

Pääosissa: Ryan Gosling, Harrison Ford, Jared Leto, Ana de Armas, Sylvia Hoeks.

Kesto: 2 h 44 min.

Ikäraja: 16.

Elokuvateatteriensi-ilta 6.10. 2017.

Suoratoisto: Netflix.

Artikkeli on stilisoitu versio jutusta, joka julkaistiin tällä sivustolla 6.10.2017.

Avainsanat: Blade runner 2049Denis VilleneuvedystopiaRyan GoslingScience Fiction
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

Rankka päivä 30 vuotta myöhemmin – vapaata pudotusta petetyksi itsensä tuntevan keskiluokan raivoon

Seuraava artikkeli

Eleetön huolenpito saa Hiljainen tyttö -elokuvan laiminlyödyn päähenkilön kukoistamaan kaukana kotoa

Ensi-illat

Civil War kuvittelee, miltä näyttäisi, jos rikkaasta länsimaasta tulee sisällissodan repimä kriisialue

Teksti: antti
19.4.2024
42

Kirjailija ja elokuvaohjaaja Alex Garlandin uusin teos Civil War saattaa ahdistaa katsojaansa hyvästä syystä, sillä sen kuvat ovat varoitus: Älkää...

Lue lisääDetails
Kolumnit

Voiko Frank Herbertin Dyyni-tarinoiden ja uusien Dyyni-elokuvien sankaria pitää fasistina?

Teksti: antti
8.3.2024
54

Kirjoittaja näki sekä uudessa Dyyni-elokuvassa että sen edeltäjässä jotain ajatteluttavaa.

Lue lisääDetails
Seuraava artikkeli

Eleetön huolenpito saa Hiljainen tyttö -elokuvan laiminlyödyn päähenkilön kukoistamaan kaukana kotoa

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.