• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Thelma & Louise toi naiset mukaan amerikkalaisen elokuvan myyttiseen maisemaan
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Thelma & Louise toi naiset mukaan amerikkalaisen elokuvan myyttiseen maisemaan

27.11.2020
Artikkelit
38 Näyttökertaa
0 0

 

Jo ensimmäisistä kuvista näkyy, että nyt mennään Americana-kuvien myyttiseen maisemaan. Aloituskuva on pitkällä teleobjektiivilla otettu mustavalkoinen kuva laajana aukeavasta autiomaamaisemasta, joka on kuin klassisten lännenelokuvien maastoa. Sitä, jota kansoittivat John Waynen,Ward Bondin ja heidän kaltaisensa miehiset sankarit. Kuva on kuin väräjävä unikuva. Vielä enemmän unikuvan kaltaiseksi kuva muuttuu, sillä kuvan kääntyessä oikealle se alkaa hitaasti muuttua, ja saada värejä koko ajan yhä enemmän, kunnes se muuttuu värikylläiseksi. Maisemaa halkova tiekin alkaa ihan kuin erottua paremmin sen saatua värejä. Taivaskin muuttuu siniseksi, kuin se täyttyisi vasta nyt ilmalla. Horisontissa häämöttävän vuoren vihertäessä kuva muistuttaa enemmän maalattua kangasta, kulissia kuin reaalimaailmassa kuvatun elokuvan kuvaa.

• • •

Kuvan värikylläisyyden kasvaessa se alkaa myös tummentua, kuin taivas synkkenisi ukonilman edellä. Näin kuvaaja Adrian Biddle ja elokuvaohjaaja Ridley Scott saivat kerrottua meille lyhyessä ajassa, eivät elokuvan juonta, vaan sen dramaturgisen ja emotionaalisen kaaren. Alussa on yksitoikkoinen, yksivärinen – sanalla sanoen monotoninen elämä, joka saa tuokioksi värejä, kunnes odottaa enää vain pimeys. Jutun juonihan on se, että tarjoilijana työskentelevä Louise (Susan Sarandon) ja miehensä väheksymä kotirouva-vaimo Thelma (Geena Davis) livistävät viikonlopun viettoon irtautumaan ja heille tulee iso pysähdys, kun Louise ampuu miehen joka yrittää raiskata Thelman ravintolan parkkipaikalla. Sen jälkeen he aloittavat pakomatkan lainsuojattomina karkulaisina perässään poliisit, kuten kymmenet elleivät sadat miehiset elokuvasankarit ennen heitä.

• • •

Matkalla Thelmasta ja Louisesta kuoriutuvat pois kaikki naisellisena pidetyt koristelut, kiltteys ja meikitkin. Samalla heidän on mietittävä elämäänsä uudesta näkökulmasta. He joutuvat päistikkaa miesten maailmaan, keskelle uhoavaa mahtailua, missä toitottavat rekat ja niiden ällöttäviä eleitä viljelevät kuskit ovat miehistä groteskeimpia. Juuri heidän tyyppisilleen tapauksille Thelma ja Louise tekevät hyvin selväksi, etteivät siedä enää vähäisintäkään machoöykkäröintiä. Kertooko enemmän maailmasta vai elokuvista se, että Thelma ja Louise tuntuu säilyttäneen arvonsa ja tuoreutensa yhtä hyvin kuin saadessaan ensi-iltansa 29 vuotta sitten? Tarinassa kahden naisen ystävyydestä ilman miesten painostavalta tuntuvaa seuraa on sellaista eloisuutta ja täydellisen laskelmoimattomalta vaikuttavaa irtautumisen tuntua, johon nykyään vain harvat elokuvat tai tv-sarjat kykenevät.

• • •

Erityisen uskottava elokuva ei ole, eipä sen ole tarkoituskaan olla realismia, vaan kerrankin on tehty Hollywood-tuotantokoneistolla elokuva myyttisiä mittasuhteita saavista lainsuojattomista, naisdesperadoista, jollaisia on miehistä tehty vaikka kuinka kauan ja paljon. Onhan se nyt virkistävää, että edes joskus on tehty leffa, jossa naiset törttöilevät riehuessaan revolverin kanssa ja vetävät perässään takaa-ajavien poliisien falangia kuin pitkää laahusta. Elokuvan päänäyttelijät pelastavat paljon. Sarandon ja Davis tuovat esittämiensä naisten ystävyyteen sellaista läsnäoloa, jota harvoin tapaa.Nykypäivän näkökulmasta on vaikea tajuta sitä kiihkeyttä, jolla elokuvasta saatettiin keskustella. Epäilemättä oli heitäkin, joille Thelma & Louise oli miesvihainen, äärifeministinen sotahuuto. Yhtä hyvin oli meitäkin, joille pointti oli ihmisen oikeudessa määrätä itse elämästään.

Thelma ja Louise

Ohjaus: Ridley Scott.

Käsikirjoitus: Callie Khouri.

Kuvaus: Adrian Biddle.

Musiikki: Hans Zimmer.

Pääosissa: Susan Sarandon, Geena Davis, Harvey Keitel, Christopher McDonald, Brad Pitt.

Kesto: 2 h 10 min.

Elokuva on osa Yle Teeman elokuvafestivaalia ja on nähtävissä suoratoistoesityksenä Yle Areenassa 28.11.2020 alkaen.

 

Avainsanat: AmericanaAmerikkalainen elokuvaRidley ScottThelma & LouiseYle Teeman elokuvafestivaali 2020
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

Mank-elokuvan haluaa nähdä monta kertaa

Seuraava artikkeli

Tämä elokuva oikeuttaa monet katselut

Artikkelit

Cannes-voittaja Anora seuraa seksityöläisen ja rikkaan kakaramaisen pojan puuhia – naturalistisesti

Teksti: antti
9.11.2024
72

Cannesin elokuvajuhlilla pääplkinnon eli Kultaisen palmun voittanut Anora on imuroinut ylistäviä kritiikkejä kaikkialla. Komedia se ei ole.

Lue lisääDetails
Napoleon
Ensi-illat

Sotiin keskittyvä Ridley Scottin Napoleon tainnuttaa katsojansa ulkoisella komeudella

Teksti: antti
23.11.2023
65

Elokuva keisarista, joka sotii koko ikänsä, ei kerro mitään sen kaiken syistä. Pelkkää pintaa vain.

Lue lisääDetails
Seuraava artikkeli

Tämä elokuva oikeuttaa monet katselut

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.