Taannoisessa kolumnissaan (Aamulehti 26.11. 2005) kirjailija Juha Seppälä pohdiskeli kahta poliisisarjana pitämäänsä tv-sarjaa eli Shieldiä ja The Wirea. Jälkimmäisestä hän totesi mm. näin: The Wire on sarja, ”jossa baltimorelaiset poliisit jahtaavat huumerikollisia ja joka paradoksaalisesti todistaa että tv-sarja voi olla Iliasta eeppisempi.” Seppälä jatkoi The Wiren luonnehdintaa nostamalla esiin Tom Waitsin esittämän tunnusbiisin: ” Way Down in the Hole pyörii viidellä eri tavalla versioituna tunnarina maailman parhaassa tv-sarjassa Langalla (The Wire). Koska Waitsia pidetään eräänlaisena populaarimusiikin Raymond Carverina, hän näytteli myös Robert Altmanin Carver-filmatisoinnissa Short Cuts (1993).” Juuri näin. Vain Iliaan ja amerikkalaisen novellikirjailija ja nykyrunoilija Carverin leikkauspisteestä löytyvä tv-fiktio voi tarttua mihinkään niin suurisuuntaiseen mitä The Wire tekee: esittää kuvan siitä miten länsimainen yhteiskunta, jonka edustajana toimii amerikkalainen Baltimoren kaupunki, on suistunut peruuttamattomalta näyttävään rappeutumisen syöksykierteeseen. Tähän artikkeliiin olen poiminut muutamia muistoja edustavina pitämistäni sarjan kohtauksista.

• • •

Sarjan voima on sen eleettömyydessä. Se ei koskaan selittele, vaan luottaa kuvien ja harkitun kerronnan voimaan. Hylätyssä talonrauniossa ammutuksi tulleen Stringer Bellin (Idris Elba) ruumiista kuva nousee vastapäisen talon seinään, missä näkyy tehdasalueen kyltti: Retail opportunities (vähittäismyynti, erotukseksi tukkukaupasta) mikä on samanaikaisesti sekä sopivaa että murhaavan ironista, sillä Bell on The Wiressa kuvatuista huumekauppiaiden välitason johtajista selkeästi bisneshenkisin. Hän ajoi koko ajan huumeiden vähittäismyynnin kehittämistä niin, että hänen ideointinsa olisi täydellisen käypää teoreettista opetusta missä tahansa kauppakorkeakoulussa.

• • •

Luistelu, fusku ja pikku vilppi ovat yleistyneet aivan kaikkialle. Sarjan todellisuudessa tinkimättömimpiä laadun ja jonkin tason vaatijoita ovat rikolliset. Sarjassa kuvattu yhteiskunta näyttäisi tekevän parhaansa tuottaakseen rikollisuudelle uutta kasvualustaa ja työvoimaa, jolla ei ole muita vaihtoehtoja kuin liittyä diilereiden porukkaan. Koulujen täydellinen rapautuminen ja opettajakunnan kyynistyminen käy ilmi, kun matematiikan opettajana työskentelevän Roland Pryzbylewskin (Jim True-Frost) koulun rehtori huomauttaa Pryzbylewskille, että tämän ei pidä yrittääkään opettaa lapsille matematiikkaa, vaan pärjäämään tasokokeissa, jotta koulu näyttäisi paremmalta kuin on.

• • •

The Wire on tarina huumerikollisten itsensä johdonmukaisesta kehityksestä yhä kylmemmiksi, yhä bisneshenkisemmiksi: Avon Barksdale, Proposition Joe, Marlo ovat kaikki esimerkillisen loogisesti toimivia liikkeenharjoittajia: heidän tapansa johtaa liiketoimintaa ja uudistaa organisaatiota ovat periaatteiltaan puhtainta bisnestä: löysät pois kaikkialta, vain tehokas toiminta sallitaan. Selkeä tulosjohteisuus on ainoa käytettävä mittari. Se, että heidän tapansa tehdä liiketoiminnan supistuksia johtaa ruuhkaan ruumishuoneella, ei hämärrä tulosjohteisuuden kuvaa.

• • •

The Wiren erityisluonne draamana joka kirkkaimpina hetkinään yltää samanaikaisesti eeppisyyteen ja traagisuuteen näkyy toisella tuotantokaudella kohtauksessa, jossa kauden keskiössä olevien valkoisten satamatyöläisten edustajana olevan Sobotkan perheen isä Frank käy tapaamassa perheen mustaa lammasta eli poikaansa Ziggyä vankilassa missä hän istuu tuomiota varastetun tavaran välittäjän tappamisesta. Sobotkat ovat korviaan myöten kiinni satamassa ja sen liepeillä harjoitettavissa hämäryyksissä. Frank on oman toimen ohella ollut organisoimassa huumeiden salakuljetusta satamassa. Sobotkan perheen tarinassa ja Baltimoren satamassa tapahtuvissa jaksoissa tiivistyy yhden yhteiskuntaluokan tilanteen toivottomuus, sen syyt ovat tulleet edellisissä jaksoissa vähittäin näkyviin. Kyseessä on sama työn katoamiseen kulminoituva yhteiskunnallinen murros, joka on ravistellut koko kehittynyttä maailmaa.

• • •

The Wiren viides ja viimeinen tuotantokausi, se joka käsittelee journalismia voisi yhtä hyvin kertoa tilanteesta meillä Suomessa, koska Amerikassa median kurjistuminen eteni aikaisemmin ja nopeammin kuin meillä. Kauden tapahtumissa keskeistä roolia esittävän sanomalehti Baltimore Sunin päätoimittaja James Whiting (Sam Freed) tiivistää oleellisen neljään sanaan: ”On tehtävä enemmän vähemmällä.” Supistusten ja ulkoistusten riepottelemassa lehdessä hänellä on tarjottavana vain sitä alaisilleen, joiden on tehtävä huippujournalismia vähemmillä resursseilla; vähemmällä väellä, tilalla ja rahalla. Vähenevien resurssien mollia voi pitää koko sarjan sävellajina, sillä kaikissa sarjan kuvaamissa yhteiskunnallisissa instituutioissa on näytetty supistusten ja menoleikkausten seurauksia.

• • •

Poliisitoimi (rikollisuuden torjunta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito), ammattiyhdistysliike (solidaarisuus samassa asemassa olevia työtovereita kohtaan ja joukkovoima, jotka ovat korruptoituneet rikollisuuden liittolaisuudeksi), politiikka (eli yhteiskunnallisten voimavarojen organisointi ja suuntaaminen), koululaitos (lasten ja nuorten sosiaalistaminen luku- ja laskutaitoisiksi edes vähimmäismääräisesti yhteiskuntakelpoisiksi ihmisiksi) ovat kaikki saman näivetystaudin riuduttamia. Niillä ei ole rahaa, aikaa, voimaa ja valtaa toteuttaa sitä tehtävää, jota varten ne ovat olemassa.

• • •

Yksittäisten instituutioiden voimattomuudella on yhteisvaikutuksia. Juuri ne yhteisvaikutukset, se miten yhteiskunnan yhden osa-alueen romahdus voimistaa rapautumista toisella ja kolmannella alueella ja niiden yhteisvaikutus taas kaataa kaikkien muiden ponnistelut hiekkaan. Tämän yhteiskunnallisen eroosion syntymän ja vaikutusten kuvaus on The Wiren suuri oivallus. Sarja ei ole dokumentti vaan realistista fiktiota, kuvaus siitä miten tietyissä oloissa tietyillä edellytyksillä voi käydä ja on jo käynytkin. Niin synkeän kuvan kuin sarja maailmasta voi antaakin, se ei ole täysin toivoton. Hauskinta on huomata, että muutamilla täydellisen pölkkypäisillä sivuosahahmoilla on mahdollisuus kasvaa ja muuttua. Sarja näyttäisi tehdyn melko vähillä resursseilla ja silti siinä kuvataan täydesti tehtyjä ihmisiä.

 The Wire -sarjan kaikki viisi kautta ovat nähtävissä suoratoistokanava HBO Nordicilla.