Marokkolaissyntyisen ja Belgiassa kouluttautuneen Meryem Benm’Barek-Aloïsin ensimmäisessä pitkässä elokuvassa Sofia todetaan heti alkajaisiksi esiaviollisen seksin olevan Marokossa kiellettyä. Kuvaan ilmaantuva tekstiplanssi kertoo, että ennen avioliiton solmimista tapahtunut lapsen synnytys tietää lapsen vanhemmille vuoden vankeusrangaistusta. Tämän muistaen arvaa heti, mistä on kyse, kun keskiluokkaisen casablancalaisperheen keittiössä perheen Sofia-tytär (Maha Alemi) taittuu vatsakivuistaan kaksin kerroin. Sofian lääketiedettä opiskeleva serkku Lena (Sarah Perles) ryhtyy toimeen ja vie Sofia-serkkuaan halki Casablancan kahteen otteeseen; Ensiksi etsimään sairaalaa, jonka henkilökunta suostuisi auttamaan synnytyksessä, vaikka Sofialta puuttuvat kaikki vaadittavat dokumentit, henkilöllisyys-ja vihkitodistuksesta lähtien.
• • •
Mukana pitäisi olla myös lapsen isä henkilöllisyystodistuksineen. Sairaalaetsintää varjostaa jatkuva pelon ja kiinnijäämisen uhan ilmapiiri. Tutun lääkärin löydyttyä Sofian sallitaan synnyttää puolisalaa, mutta pois on lähdettävä heti lapsen putkahdettua maailmaan. Serkusten toinen retki vie heidät etsimään Sofian lapsen mahdollista isää, nuorta miestä Omaria (Hamza Khafif ) huonomaineisesta työläiskaupunginosasta, missä Omar asuu vanhempiensa kotona. Omarille tieto isyydestä tulee yhtä yllätyksenä kuin se tuli raskautensa mahdollisuuden torjuneelle Sofiallekin. He olivat tavanneet sattumalta tilapäistyössä puhelinmyyntifirmassa. Eikä elokuva vahvista kiihkeän ihmissuhteen olemassaoloa. Sekä Sofian että Omarin perheiden on vastentahtoisuudestaan huolimatta yritettävä päästä jonkinlaiseen sopimukseen tilanteessa, jossa jälkeläisten olisi järkevintä mennä naimisiin.
• • •
Sofia on paitsi henkilökuva päähenkilöstään myös kuvaus yhteiskunnasta, jossa tarinan ihmiset elävät. Sillä tasolla tarinaan tulevat mukaan myös luokkaerot, kulttuurierot, raha ja Marokon menneisyys Ranskan siirtomaana. Sofia kertoo myös hyväksikäytöstä, ja elokuvan ja sen tekijän vahvuutta on olla esittämättä sitä tutuinta ja helpoimmin nielaistavaa tarinaa. Elokuvassa hyväksikäyttäjä on se, jolla on eniten voitettavaa ja joka lopulta saa tunnustetun aseman yhteisössään. Se, että se kerrotaan kuvin, puhuu sen puolesta, että tekijä on aito elokuvaohjaaja. Sofia näyttää Marokon maana ja yhteiskuntana, jota kiinnostaa enemmän pinnallinen siveys ja kunnollisuus kuin kansalaistensa hyvinvointi.
Sofia
Ohjaus: Meryem Benm’Barek-Aloïsi.
Pääosissa: Maha Alemi, Hamza Khafif, Sarah Perles.
Kesto: 1 h 26 min.
Festivaalit ja palkinnot:
Cannes 2018 Un Certain Regard, parhaan käsikirjoituksen palkinto.
Cannes 2018, nuorten elokuvakriitikoiden palkinto.
Transatlantyk Festival Lodz 2018.
Thessaloniki film festival 2018, The International Critics Prize (FIPRESCI Prize).
Sofia-elokuvan voi nähdä Espoo Cinéssä torstaina 9.5. Finnkinon Omena-teatterissa klo 19.00
Sekä lauantaina 11.5. Finnkino Sellossa klo. 15.15.
