Harvakseltaan Suomeen tuotavien unkarilaisten uutuuselokuvien joukossa Budapestin auringonlasku edustaa perinteistä, epookkielokuvaksi muotoiltua, vakavaa aikuisyleisön ns. taide-elokuvaa. Se on tekijänsä ohjaaja-käsikirjoittaja László Nemesin toinen pitkä elokuva. Hänen esikoiselokuvansa Son of Saul sai vuoden 2016 parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon.Son of Saul oli hirvittävä kertomus Auschwitzissä kaasutettuja ruumiita hävittävästä unkarinjuutalaisesta keskitysleirivangista. Nemesin uusin elokuva Budapestin auringonlasku on toista maata. Se on vuonna 1913 tapahtuva kertomus Itävalta-Unkarissa Budapestiin saapuvasta Juli Jakabin esittämästä nuoresta naisesta Irisz Leiterista, joka on päättänyt saada työpaikan vanhempiensa perustamasta hattukaupasta, vaikka vanhemmat ovatkin kuolleet tulipalossa Iriszin ollessa 2-vuotias. Toisten hoteissa kasvaneen ja hatuntekijäksi kouluttautuneen työnhakijan saapuminen Leiterin hattukauppaan synnyttää kohteliasta torjuvuutta.
• • •
Son of Saul-elokuvan käyttövoimana oli päähenkilön liki pakkomielteiseltä vaikuttanut päättäväisyys. Samaa läpitunkevaa tahdonvoimaa on Budapestin auringonlaskunkin päähenkilössä. Hän luovii tietään halki Belle Époquea elävän Budapestin, joka on täynnä toinen toistaan omalaatuisempia hahmoja; Irisz sukkuloi villipartaisten anarkistien, irstaiden aatelisten ja tylyjen liikemiesten seassa kuin selittämättömästi vainottuna. Hattukaupan uusi omistaja on Oszkár Brill, jota esittää 12 vuotta sitten romanialaiselokuvassa 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää abortintekijää näytellyt Vlad Ivanov. Kauppias Brill kieltäytyy kohteliaasti ottamasta Irisziä töihin. Johtaja Brillin ja hänen alaistensa, hattumyyjien käyttäytymistä leimaa varautuneisuus. Heidän kohteliaisuutensakin on vain dekoraatiota, etiketin vaatimaa. Mielevän pintansa alla Hattukauppias Brillissä on naisten hyväksikäyttäjä. Kaupassa työskenteleviä viehkeitä nuoria naisia kannustetaan kilpailemaan toistensa kanssa, kunnes suosituin voidaan nostaa “valituksi” ja kuljettaa prinssin ja muiden aristokraattien seksileluksi. Kuultuaan huhun, että hänellä olisi veli jonka olemassaolosta ei ole tiennytkään Irisz ei jää hattukauppaan norkoilemaan vaan lähtee kaupungille ja sen ympäristöön etsimään veljeään.
• • •
Iriszin sukellus Budapestiin, sen sosiaalisin piireihin on kuin Danten näkymatka tuonpuoleiseen ja helvetin eri piireihin. Muitakin kirjallisuudesta tuttuja suuntimapisteitä Budapestin auringonlaskulleon. Arthur Schnitzlerin Unikertomuksen tavoin elokuvassa on merkillisten ihmisten kansoittaman kaupungin salaperäistä tunnelmaa. Kaupungin paremmissa, etenkin hattuja käyttävissä piireissä iloitaan jo etukäteen Leiterin hattukaupan 30-vuotisjuhlaan saapuvista Habsburgien hovin edustajista. Leiterin kauppa onkin varsinainen monarkian tukipylväs, sillä kaupan sisällä on kaupassa kerran shoppaamassa käyneen rakastetun keisarinna Elisabethin, eli Sissin muistoalttari. Budapestin auringonlasku tuntuu pitkään Son of Saulin jatko-osalta, koska Irisz Leiteria olisi helppo pitää vohkittua omaisuuttaan kaupunkiin perimään tulevana juutalaisena. Mutta Irisz ei koskaan sano vaativansa mitään, mikä hermostuttaa vain enemmän hänen kanssaan tekemisiin joutuvia ihmisiä.
• • •
Son of Saul-elokuvankin kuvannut kuvaaja Mátyás Erdély käyttää kameraa jokseenkin samantyylisesti kuin aiemminkin. Kuva pysyttelee kaiken aikaa päähenkilön matkassa, suoraan takana niskan kohdalla tai sivulla hartialinjan tasolla. Son of Saulin normaali, neliömäinen kuvakoko on vaihtunut laajakuvaan, joka tarkennettu on etualalle, mikä jättää sivut ja taka-alan epämääräisiksi. Tämä kuvastaa elokuvan ihmisten tapaa hahmottaa maailma kuin sumun ympäröimäksi. Vain se nähdään, mikä on itseä lähinnä, etäisempiä ihmisiä ja olentoja ei edes nähdä, saati minkäänlaista kokonaiskuvaa. Äänisuunnittelu korostaa vaikutelmaa, sillä se jättää ihmisten puheen kuin epämääräisestä suunnasta kantautuvaksi muminaksi ja musiikissa unkarilaisen kansansävelmän csárdásin sävelet sekoittuvat wieniläisvalssin kaikuihin.
• • •
Kuvakoko ja kompositio luovat vaikutelmaa elokuvan päähenkilöstä lipumassa yksin epämääräisesti uhkaavan miesten täyttämän maailman halki. Nemes suorastaan keikaroi taiturillisella kuvankuljetuksella; Kohtaus saattaa alkaa maitolasisen oven takaa kulkeakseen hämärän sisätilan poikki häikäisevän kirkkaaseen keskipäivän aurinkoon pihalla. Nemesin elokuvan kuvat luovat tunnelmaa, josta luottamus on kaukana. Pelko, pahat aavistukset ja tuntemattoman katastrofin enteet nousevat pintaan. Elokuvan kuvaama Budapest, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia ja koko sen elämäntapa huojuvat tuhonsa partaalla. Jäntevää yhteiskunnallista draaamaa Budapestin auringonlaskusta ei saa, koska sellaiseksi se jää liian epämääräiseksi. Se vain sivuaa nationalismin nousua ja jyrkiä luokkavastakohtaisuuksia sanomatta niistä mitään. Elokuvan toisteisuus ja ylipitkä kesto vähentävät sen vaikuttavuutta. Ohjaaja-käsikirjoittaja Nemes näkee monikulttuurisen Itävalta-Unkarin tutisseen tuhoaan odottamassa. Sen voi toki nähdä symboloivan habsburgilaisen keisarikunnan tavoin monikulttuurista Euroopan Unionia, mutta täysin pitävää vertauksesta ei tule.
Budapestin auringonlasku.
Ohjaus: László Nemes.
Pääosissa: Juli Jakab, Vlad Ivanov, Evelin Dobos, Marcin Czarnik.
Kesto: 2 h 22 min.
Ikäraja: 12.
