• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Kiehtovia tunnelmia, harkittua kuvankuljetusta ja tuhon enteitä – niitä on Budapestin auringonlasku
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Kiehtovia tunnelmia, harkittua kuvankuljetusta ja tuhon enteitä – niitä on Budapestin auringonlasku

17.5.2019
Ensi-illat
136 Näyttökertaa
0 0

Harvakseltaan Suomeen tuotavien unkarilaisten uutuuselokuvien joukossa Budapestin auringonlasku edustaa perinteistä, epookkielokuvaksi muotoiltua, vakavaa aikuisyleisön ns. taide-elokuvaa. Se on tekijänsä ohjaaja-käsikirjoittaja László Nemesin toinen pitkä elokuva. Hänen esikoiselokuvansa Son of Saul  sai vuoden 2016 parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon.Son of Saul oli  hirvittävä kertomus Auschwitzissä kaasutettuja ruumiita hävittävästä unkarinjuutalaisesta keskitysleirivangista. Nemesin uusin elokuva Budapestin auringonlasku on toista maata. Se on vuonna 1913 tapahtuva kertomus  Itävalta-Unkarissa Budapestiin saapuvasta Juli Jakabin esittämästä nuoresta naisesta Irisz Leiterista, joka on päättänyt saada työpaikan vanhempiensa perustamasta hattukaupasta, vaikka vanhemmat ovatkin kuolleet tulipalossa Iriszin ollessa 2-vuotias. Toisten hoteissa kasvaneen ja hatuntekijäksi kouluttautuneen  työnhakijan saapuminen Leiterin hattukauppaan synnyttää kohteliasta torjuvuutta.

• • •

Son of Saul-elokuvan käyttövoimana oli päähenkilön liki pakkomielteiseltä vaikuttanut päättäväisyys. Samaa läpitunkevaa  tahdonvoimaa on Budapestin auringonlaskunkin päähenkilössä. Hän luovii tietään halki Belle Époquea elävän Budapestin, joka on täynnä toinen toistaan omalaatuisempia hahmoja; Irisz sukkuloi villipartaisten anarkistien, irstaiden aatelisten ja tylyjen liikemiesten seassa kuin selittämättömästi vainottuna. Hattukaupan uusi omistaja on Oszkár Brill, jota esittää 12 vuotta sitten romanialaiselokuvassa 4 kuukautta, 3 viikkoa ja 2 päivää  abortintekijää näytellyt Vlad Ivanov. Kauppias Brill kieltäytyy kohteliaasti ottamasta  Irisziä töihin. Johtaja Brillin ja hänen alaistensa, hattumyyjien  käyttäytymistä leimaa varautuneisuus. Heidän kohteliaisuutensakin on vain dekoraatiota, etiketin vaatimaa. Mielevän pintansa alla Hattukauppias Brillissä on naisten hyväksikäyttäjä. Kaupassa työskenteleviä viehkeitä nuoria  naisia kannustetaan kilpailemaan toistensa kanssa, kunnes suosituin voidaan nostaa “valituksi” ja kuljettaa prinssin ja muiden aristokraattien seksileluksi. Kuultuaan huhun, että hänellä olisi veli jonka olemassaolosta ei ole tiennytkään Irisz ei jää hattukauppaan norkoilemaan vaan lähtee kaupungille ja sen ympäristöön etsimään veljeään.

• • •

Iriszin sukellus Budapestiin, sen sosiaalisin piireihin on kuin Danten näkymatka tuonpuoleiseen ja helvetin eri piireihin. Muitakin kirjallisuudesta tuttuja suuntimapisteitä Budapestin auringonlaskulleon. Arthur Schnitzlerin Unikertomuksen tavoin elokuvassa on merkillisten ihmisten kansoittaman kaupungin salaperäistä tunnelmaa. Kaupungin paremmissa, etenkin hattuja käyttävissä piireissä iloitaan jo etukäteen Leiterin hattukaupan 30-vuotisjuhlaan saapuvista Habsburgien hovin edustajista. Leiterin kauppa onkin varsinainen monarkian tukipylväs, sillä kaupan sisällä on kaupassa kerran shoppaamassa käyneen  rakastetun keisarinna Elisabethin, eli Sissin muistoalttari. Budapestin auringonlasku tuntuu pitkään Son of Saulin jatko-osalta, koska Irisz Leiteria olisi helppo pitää vohkittua omaisuuttaan kaupunkiin perimään tulevana juutalaisena. Mutta Irisz ei koskaan sano vaativansa mitään, mikä hermostuttaa vain enemmän hänen kanssaan tekemisiin joutuvia ihmisiä.

• • •

Son of Saul-elokuvankin kuvannut kuvaaja  Mátyás Erdély käyttää kameraa jokseenkin samantyylisesti kuin aiemminkin. Kuva pysyttelee kaiken aikaa päähenkilön matkassa, suoraan takana niskan kohdalla tai sivulla hartialinjan tasolla. Son of Saulin normaali, neliömäinen kuvakoko on vaihtunut laajakuvaan, joka  tarkennettu on etualalle, mikä jättää sivut ja taka-alan epämääräisiksi. Tämä kuvastaa elokuvan ihmisten tapaa hahmottaa maailma kuin sumun ympäröimäksi. Vain se nähdään, mikä on itseä lähinnä, etäisempiä ihmisiä ja olentoja ei edes nähdä, saati minkäänlaista kokonaiskuvaa. Äänisuunnittelu korostaa vaikutelmaa, sillä se jättää ihmisten puheen kuin epämääräisestä suunnasta kantautuvaksi muminaksi ja musiikissa unkarilaisen kansansävelmän  csárdásin sävelet sekoittuvat wieniläisvalssin kaikuihin.

• • •

 

Kuvakoko ja kompositio luovat vaikutelmaa elokuvan päähenkilöstä lipumassa yksin epämääräisesti uhkaavan miesten täyttämän maailman halki. Nemes suorastaan keikaroi taiturillisella kuvankuljetuksella; Kohtaus saattaa alkaa maitolasisen oven takaa kulkeakseen hämärän sisätilan poikki häikäisevän kirkkaaseen keskipäivän aurinkoon pihalla. Nemesin elokuvan kuvat luovat tunnelmaa, josta luottamus on kaukana. Pelko, pahat aavistukset ja tuntemattoman katastrofin enteet nousevat pintaan. Elokuvan kuvaama Budapest, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia ja koko sen elämäntapa huojuvat tuhonsa partaalla. Jäntevää yhteiskunnallista draaamaa Budapestin auringonlaskusta ei saa, koska sellaiseksi se jää liian epämääräiseksi. Se vain sivuaa nationalismin nousua ja jyrkiä luokkavastakohtaisuuksia sanomatta niistä mitään. Elokuvan toisteisuus ja ylipitkä kesto vähentävät sen vaikuttavuutta. Ohjaaja-käsikirjoittaja Nemes näkee  monikulttuurisen Itävalta-Unkarin tutisseen tuhoaan odottamassa. Sen voi toki nähdä symboloivan habsburgilaisen keisarikunnan tavoin monikulttuurista Euroopan Unionia, mutta täysin pitävää vertauksesta ei tule.

Budapestin auringonlasku.

Ohjaus: László Nemes.

Pääosissa: Juli Jakab, Vlad Ivanov, Evelin Dobos, Marcin Czarnik.

Kesto: 2 h 22 min.

Ikäraja: 12.

 

Avainsanat: Budapestin auringonlaskuLászló NemesSon of Saul
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

 Kuka onkaan uhri ja kuka ei?

Seuraava artikkeli

Pitäisikö holokaustista vaieta?

Artikkelit

Pitäisikö holokaustista vaieta?

Teksti: antti
24.5.2019
14

László Nemesin viimeisimmät elokuvat Budapestin auringonlasku ja Son of Saul on kuvattu samaan sivustat ja taustat epämääräisiksi jättävään tyyliin. Son...

Lue lisää
Seuraava artikkeli

Pitäisikö holokaustista vaieta?

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In