Viihde- ja kulttuuriteollisuuden suurissa gaaloissa näkee usein, miten taiteilijoiden hanakkuus väkeviin poliittisiin kannanottoihin yhdistyy kovin kivuliaasti gaalajärjestäjien toisinaan väkinäiseltä vaikuttavaan haluun viihdyttää yleisöä hauskuttamalla heitä. Euroopan elokuva-akatemian EFA:n juhlissa 2018 tämä nähtiin erityisen hyvin. Tässä kolumnissa luodaan yksittäisten havaintojen kautta yksi kuva siitä, miltä Euroopan elokuva-akatemian EFA:n juhlat vaikuttivat.

Gaalan yhtenä juontajana toiminut näyttelijä Rossy de Palma karjahtelee, miten onnekas Sevilla on saatuaan Euroopan elokuvaväen kestitettäväkseen, kunnes puhkeaa lauluun siitä, miten harvinaista rehellisyys on. Honestyn sävelet kuulostavat siltä, että ne lätsähtelevät juhlasalin lattialle. Yhtenä monista juontajista toiminut näyttelijä Amira Casar kommentoi Euroopan nykytilaa toteamalla itse olleensa lapsi Euroopassa Ranskan, Saksan ja Britannian välissä aikana, jolloin Euroopan yhteinen kulttuuriperintö tuntui merkityksellisemmältä kuin nykyään, koska Eurooppa tuntuu olevan ihan liikaa 1930-luvulla. Kreikkalaisen tuottaja Konstantin Kontovrakisin saatua Prix Eurimages -pystin eurooppalaisesta yhteistuotannosta hän puhkesi kiittelemään lähimpiään, työtovereitaan ja muita kaikella sillä kaunopuheisuudella mitä helleenisen kulttuurin kasvatti voi osoittaa. Parhaan miesnäyttelijän palkinnon saanut Dogman-elokuvan Marcello Fonte teki Roberto Benignit ja puhkesi pitkään, käsittämättömään italiankieliseen vuodatukseen, jota hänen maanmiehensä ja -naisensa rakastivat. Valokeilan siirryttyä pois hänestä Fonte teki pikavisiitin pressin työhuoneeseen keräämään huoneelliselta toimittajia suosionosoituksia, eikä tahtonut lähteä pois millään.

• • •

Euroopan elokuva-akatemian nykyinen puheenjohtaja, elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Agnieszka Holland ja elokuvatuottaja ja käsikirjoittaja Mike Donovan esittivät ihmisoikeusvetoomuksen muistuttaen siitä, miten ajatuksen- ja ilmaisunvapaus ovat jatkuvasti uhattuina: ”Vapautemme taiteilijoina ja elokuvantekijöinä on vaarassa. Ystäviä ja kollegoita heitetään telkien taakse.” ”Kulttuurin ja taiteellisen vapauden kasvava halveksunta uhkaa johdattaa taiteilijat itsesensuuriin. ” Hollandin suusta kuultuina sanat kuulostavat kaikkea muuta kuin ontoilta. Holland ja Donovan muistuttivat elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin päätymisestä vankeuteen ja elokuvaohjaaja Kirill Serebrennikovin virumisesta kotiarestissa ja ilmoittivat seisovansa heidän tukenaan, kun seremoniamestarina toiminut näyttelijä yllytti gaalayleisöä nousemaan seisomaan, minkä se myös teki, mikä lienee se määrä aktivismia mihin yleisö voi kohtuullisesti kyetä.

• • •

 En ihan heti unohda ilmettä, joka levisi Carmen Mauran kasvoille hänelle myönnettäessä elämäntyöpalkintoa. Ilme kertoi hänen ymmärtävän, että siinä hän nyt joutuu istumaan paikallaan ja kestämään kaiken sen mauttomuuden mitä hänen kunniakseen esiin tuodaan. Palkintoa esittelemässä olleet Rossy de Palma ja espanjalaisnäyttelijä Carlos Areces antoivat palaa ja karjahtelivat Carmenin kunniaa mitä keuhkoista lähti ja puhkesivat jumppamaan lavalla I Will Survive-kappaleen tahdissa. Mutta Maura itse liikuttui palkinnostaan tavattoman aidosti, mikä tarttui yleisöönkin. Kyyneltensä keskellä Maura muisti olevansa myös näyttelijä ja alkoi mukamas kursailla englannintaitoaan, jota ”ei yleensä menetä.”

• • •

 Parhaan näyttelijättären palkinnon saanut  Cold War-elokuvassa esiintynyt Joanna Kulig oli lähettänyt ohjaajalleen Pavel Pawlikowskille viestin puhelimeen ”siltä varalta että voittaa.” Seitsemännellä kuukaudella raskaana oleva Kulig kiitteli kovasti Akatemiaa ja ohjaajaansa. Pawlikowski itse haparoi sanojaan voitettuaan palkinnon vuoden eurooppalaisesta elokuvasta ja kiitteli myös EFA:n tapaa pitää palkitsemisprosessi sikäli avoimena, että Euroopassa ei käydä ylimitoitettuja markkinointikampanjoita. Siinä epäilemättä heijastui hänen pettymyksensä Cold Warin jäätyä täysin ilman Golden Globe -ehdokkuuksia. Satiirisen The Death of Stalin -elokuvan ohjaaja Armando Iannucci kiitteli yleisöä rohkeudesta todeten elokuvansa olevan kielletty Venäjällä ja jatkoi: ” Te olette nyt kaikki listalla – Älkää vain syökö tai juoko mitään.”  ” Kun nyt satun olemaan kotoisin Yhdistyneistä kuningaskunnista, niin sanonpa vain, että rakastan Eurooppaa.” Parhaan eurooppalaisen komedian palkinto tiesi paikkansa.