Abdurrahman Önerin  ensimmäinen pitkä elokuva Road to the Moonkäyttää tuikitavallista arkista elämäntilannetta tarinansa pohjana. Yksinhuoltajaäiti Rabia pitää ompelutarvikekauppaa pikkukaupungissa, jossa hänen kouluikäinen Bekir-poikansa haaveilee polkupyörästä parhaan kaverinsa Hassanin kanssa. Pojilla on suunnitelma; he hankkivat valtavan pinon urheilija-aiheisia keräilykortteja, koska ovat kuulleet polkupyörästä keräilykilvan pääpalkintona. Kaverusten idea on voittaa korttipelissä kaikki kavereidensa kortit.  Lisätienestejä Bekir ja Hassan hankkivat keräilemällä pullonkorkkeja, rautaromua ja varastelevatkin kuparia rakennustyömailta. Bekir on äitinsä murheenkryyni, sillä poika oikuttelee ruokapöydässä kieltäytymällä juustosta ja munakoisosta, vain makkara kelpaisi. Peseytyäkään nuori miehenalku ei tahtoisi kuin väkisin.

• • •

Koulussa Bekir saa opettajalta toistuvasti läimäyksiä kurittomuudestaan. Pojasta tulee huonon,  mahtailevan käytöksensä takia yhteisössään sosiaalinen hylkiö. Jälleen on ihailtava parhaiden turkkilaisohjaajien kykyä taltioida arkista elämänmenoa. Kuvauspaikkana olleen Elmalin pikkukaupungin ihmiset näyttävät kuvissa elävän elämäänsä häiriintymättöminä. Önerin elokuvassa on esikoisromaanin tai jatkuvajuonisen tv-sarjan  tuntua. Siinä on tavoitettu näkemys, miten kulttuurista muodostuu elämä ja kohtalo. Isoisänsä kuoleman jälkeen Bekir  ottaa ainoana miehenä perheessä vallan, huutaa ja ärjyy elleivät asiat mene hänen mielensä mukaan. Hän käveleekin vihaisesti kuin tahtoisi maailmalta kaiken väkisin.

• • •

Isänsä kuoleman jälkeen Rabia-äiti jää huonolle osalle pesänjaossa, koska elokuvassa kuullun selityksen mukaan hänellä ei ole miestä pitämässä hänen puoliaan. Rabialla ei ole muuta keinoa selviytyä elämässä kuin vakuuttaa joku vapaa mies naimakelpoisuudestaan, niinpä hänellä kuluu aikaa laitetun näköisenä pysymiseen ja maistiaispiirakoiden leipomiseen. Bekir on kuin ympäri kotikaupunkiaan ravaava mielihyväperiaate. Hän tahtoo kaiken heti, tuurilla eikä ponnistelujen tuloksena. Pyörääkin hän on tahtonut kahdesta syystä; tehdäkseen ajamalla vaikutuksen tyttöön johon on ihastunut ja myös ajaakseen sillä kuuhun, kuten hänen näkemässään E.T.-elokuvan turkkilaisessa versiossa tehtiin. Kuussa hän pääsisi tapaamaan isoisäänsä. Äiti oli uskotellut Bekirille isoisän menneen kuuhun. Road to the Moon perustaa uskottavuutensa vankkaan käsikirjoitukseen. Elokuvan kuvaamilla ihmisillä voi uskoa olevan elämää leffan ulkopuolellakin. Hahmot ovat eletyn tuntuisia.

 

http://film.iksv.org/en