Mitä muuta Sveitsi teki toisen maailmansodan aikana kuin säilytti toisten rahoja on kysymys, jonka tahtoo herättää Jakob Bergerin ohjaama A Jew Must Die. Elokuva pohjautuu kirjailija Jacques Chessex’n romaaniin, jonka taustana ovat hänen omat lapsuuden aikaiset kokemuksensa ja muistonsa Payernen pikkukaupungissa tapahtuneesta Bruno Ganzin täydellä hienostuneella ammattitaidollaan esittämän juutalaisen karjakauppiaan murhasta. Asialla olivat sveitsiläiset kylätason natsit, jotka halusivat herättää Hitlerin huomion hänen 53-vuotissyntymäpäivänsä ”kunniaksi” tehdyllä juutalaisen murhalla.
Tapahtuma-aika, 1940-luvun alkupuolen vuodet oli Sveitsille ulkopoliittisesti kireää aikaa, sillä jo tapahtunut Itävallan Anschluss ja saksalaisen suurvallan painostava rajanaapuruus saivat sveitsiläiset miettimään itsenäisyytensä kapeita ehtoja.
Elokuva on ilmeisen tarkka kirjallisuusfilmatisointi, jonka merkittävin piirre on olla tekemättä pikkutarkkaa epookkia. Berger on tuonut elokuvansa sanoman nykypäivään sirottelemalla vuoden 1942 sveitsiläiskaupunkiin muutamia nykyaikaisia taloja ja autoja joiden tarkoituksena on saada katsoja ajattelemaan tarina mahdolliseksi nykypäivässäkin.
Metatasot eivät jää siihen, sillä Berger sijoittanut elokuvaansa myös kirjailija Chessex’n sekä poikaikäisenä raakuuksien todistajana että myös kansakunnan huonona omatuntona toimivana ikääntyneenä kirjailijana. Berger on tietoisesti tahtonut synnyttää elokuvallaan sveitsiläisten omaa tilintekoa suhteestaan järjestäytyneeseen rasismiin ja natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana.
