Pääkaupunkiseudun elokuvafestivaaleista Espoo Ciné on tykästynyt profiloimaan itseään muun muassa eurooppalaisen elokuvan festivaalina, vaikkei se mitenkään estä esittämästä valikoituja näytteitä amerikkalaisesta tai aasialaisestakaan elokuvasta. Eurooppalainen elokuva, joka on perinteisesti halunnut määritellä itsensä suhteessa Pohjois-Amerikkaan, ei yleensä löydä sopivia tapoja määritellä itseään, minkä takia se tapaa pontevasti julistautua kaikeksi sellaiseksi, mitä Hollywood ei ole.
• • •
Syynä tähän uhmakkuudeltakin kuulostavaan julistushenkiseen artikulointiin voi pitää muun muassa vanhan mantereen suurimpiin elokuvamaihin kuuluvassa Ranskassa vieläkin elävää käsitystä amerikkalaisista erityisen epä-älyllisenä ja sivistymättömänä kansana. Jos sivistystä ja älyllisyyttä mitattaisiin Nobel- tai Oscar-palkintojen määrällä, niin luulenpa Euroopan jäävän nöyryyttävästi tappiolle. Espoo Cinén 2024 esittämistä eurooppalaisista elokuvista ranskalaisen elokuvan parissa vuosikymmeniä työskennelleen veteraaniohjaaja-käsikirjoittajan Pascal Bonitzerin Auction (2024) on monin tavoin tyylipuhtain esimerkki siitä, mitä kunnianhimoinen eurooppalainen elokuva voi olla.
• • •
Aiheensa Auction poimii Euroopan omasta historiasta ja eurooppalaisen taiteen suuruuden kadonneeksi uskotusta teoksesta. Auction kertoo arjesta eurooppalaisessa taidekauppaan erikoistuneessa huutokauppakamarissa. Heti alussa mennään anekdoottimaisella linjalla, kun nähdään kohtaus, jossa iäkäs naisihminen tahtoo tuoda omistuksessaan olevan taide-esineen huutokaupattavaksi, koska ei tahdo tyttärensä saavan senttiäkään omaisuudestaan, koska tytär ”tanssii ja juhlii liikaa mustaihoisten kanssa.” Rouvan rasismi korostuu, koska huomautus esitetään mustaihoisen avustajan ollessa läsnä. Alex Lutzin esittämän meklarin, André Massonin mukaan vastaavia asiakkaita on kasoittain.
• • •
Tarinan sisäänheittohenkilönä toimii nuori harjoittelija, Aurore (Louise Chevillotte), jolla on pomoonsa oudon kitkaiset välit. Huutokauppakamarilla koittavat sähköistyneen kiireen ajat, kun kamari saa tietoonsa itävaltalaissyntyisen taidemaalari Egon Schielen vuodesta 1939 kadonneeksi uskotun maalauksen olemassaolosta.
• • •
Elokuvassa kadonneeksi uskottu teos löytyy alsacelaisesta Mulhousen kaupungista, missä se on ollut nuoren, tehtaalla töissä olevan Martin Kellerin (Arcadi Radeff) hallussa. Kellerin suvun haltuun se on päätynyt toisen maailmansodan aikaisen Ranskan saksalaismiehityksen yhteydessä, oletettavasti palkkiona Kellereiden perheenjäsenelle, joka oli yhteistoiminnassa Gestapon kanssa. Teoksen menneisyys natsiomistuksessa käyneenä arvoesineenä tuo elokuvaan näkymän eurooppalaisuudesta jaettuna historiana. Auction nostaa katsojansa mieleen monia kysymyksiä taiteen arvonmuodostuksesta ja sen ympärillä käytävästä liiketoiminnasta. Ranskalaisten laatudraamojen, etenkin komedioiden ohjaajana toimineen Pascal Bonitzerin tämänkertaisessa elokuvassa on läsnä myös maailmasta huvittuvan ihmisen katse.
• • •
Nuoren Martinin työläishahmo antaa elokuvalle yhden ulottuvuuden lisää, koska hänen, maailmaa kokemattoman pikkukaupunkilaisen katseesta heijastuu hintojen huima nousu huutokaupan korotushuutojen kaikuessa. Hyvänä esimerkkinä Espoo Cinén yhteistyöstä elokuvien maahantuojien ja levittäjien kanssa oli syyskuun alkupuolella elokuvateatteriensi-iltoihin kuuluvan tanskalaiselokuvan The Girl With the Needle (2024)näyttäminen. Se nähtiin Espoossa heti festivaalin ensimmäisenä viikonloppuna. The Girl With the Needle on eräänlainen tyyppiesimerkki nykyisestä eurooppalaisesta elokuvasta sikäli, että jos sillä voi ajatella olevan monia kansallisuuksia.
• • •
Ohjaaja Magnus von Horn on syntyjään ruotsalainen, mutta opiskellut ammattiinsa Puolan kuuluisassa elokuvakoulussa Łódźissa. Hänen elokuvansa kertoo löyhästi todellisuuteen pohjautuvan tarinan tanskalaisesta 1900-luvun alkupuolen tehtaantytöstä, joka tuli vahingossa raskaaksi, eikä tiennyt miten olisi tilanteesta musertavassa köyhyydessään selvinnyt. Ruotsalais-puolalais-tanskalaisena yhteistuotantona tehty The Girl With the Needle on häikäisevän upeissa mustavalkoisissa kuvissaan kauhuelokuvamainen satu aikuisille. Espoo Ciné toteutti tehtäväänsä kulttuurityön tekijänä tuomalla nähtäville espanjalaisen elokuvan suuruuden, ohjaaja Victor Ericen uusimman ja ensimmäisen elokuvan, jonka hän on tehnyt vuosikymmenien tauon jälkeen. Close Your Eyes (2024) on elokuva elokuvasta, muistoista ja kadonneen ajan etsinnästä.
• • •
Ericen liki kolmetuntisessa uutuudessa elokuvaohjaaja Miguel Garayta (Manolo Solo) pitää liikkeellä halu selvittää, mitä tapahtui hänen Pariisissa ohjaamansa The Farewell Gaze – elokuvan toiselle näyttelijälle Julio Arenasille (Jose Coronado). Yli 20 vuotta sitten hän jätti kenkänsä rantajyrkänteelle ja katosi, kertoo ohjaaja. – Muisteleeko Garay enemmän omaa elokuvaansa vai niin sanotun tosielämän tapahtumia, on vaikea sanoa. Ohjaaja Garay penkoo vanhojen työtovereidensa muistia ja löytää leikkaajansa Maxin, äkeän radikaalin (Mario Pardo). Ja tapaa Arenasin Ana-tyttären (Ana Torrent) Pradon museon ravintolassa. Miguel Garay etsii muistojaan eli nuoruuttaan.
• • •
Ericen Close Your Eyes on kaksoisrakenteineen hyvin eurooppalainen meditaatio ajan ja muistin olemuksesta. Elokuva, jonka sisällä on toinen elokuva, kesken jäänyt The Farewell Gaze, se työ, jonka kadonnut näyttelijä Julio Arenas jätti kesken katoamalla, ja kun elokuvaa kelailevat – niin puheissa kuin kuvassa elokuvan ohjaajat, sekä Miguel Garay että Victor Erice itse, niin he pohdiskelevat kadonnutta aikaa ja muistojaan siitä. Kuten aina festivaalilla, niin nytkään ei aika riitä kaiken kiinnostavan näkemiseen, mutta Bonitzerin Auction-elokuvan voi vielä nähdä, jos jollain ilveellä saa siihen pääsylipun.
www.espoocine.fi
Pascal Bonitzer: Auction -elokuvan esitys Espoo Ciné -festivaalin ohjelmistossa lauantaina 31.8. klo 18.45 Cinema Orionissa Helsingin Eerikinkadulla.
