• Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari
Le Havren hyvät ihmiset auttavat pientä ihmistä
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Suoratoisto
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
Unelmatehtaan varjossa - Antti Selkokari

Le Havren hyvät ihmiset auttavat pientä ihmistä

28.5.2021
Artikkelit, Suoratoisto
57 Näyttökertaa
0 0

Erehdyttävästi pienen ja helpon elokuvan näköinen Le Havre nousee omassa lajissaan eli Aki Kaurismäki -elokuvana kauniiksi aikuisten saduksi. Le Havren, satamakaupungin hyvät ihmiset suojelevat afrikkalaissyntyistä pakolaispoikaa, Idrissaa (Miguel Blondin) lähettääkseen hänet turvaan äitinsä luo Lontooseen. Idrissan auttajien johtohahmo on Marcel Marx  (André Wilms), entinen boheemi, nykyinen kengänkiillottaja, jonka vaiheita Le Havre seuraa kiinteästi, etenkin Marcelin Arletty-vaimon (Kati Outinen) sairastuttua. Katsojilla on kaksi huolenaihetta: Idrissan kohtalo sekä Marcelin ja Arlettyn elämä. Itsensä kengänkiillottajana elättävän Marcelin työ on tullut uhatuksi, sillä ihmisten siirryttyä nahkakenkien käytöstä lenkkareihin, on jokseenkin turhaa kaupitella kenkien kiillotusta.

• • •

Viemällä elokuvansa Ranskaan ja ranskankieliseksi Kaurismäki korostaa sen yleismaailmallisuutta ja ihmisten samankaltaisuutta. Ihmisten yhteisyys on se tulisija, jonka ympärillä elokuvan katsojat lämmittelevät. Kaurismäki antaa kulissien Le Havresssa hauskasti näkyä. Valaistus on kuin 1950-luvun melodraamoista, jollaista Le Havre yksinuottisuudessaan muistuttaa. Nyt näkee jotenkin selkeämmin sen, miten Kaurismäen elokuvissa räkälätkin on rakkaudella valaistu. Le Havre on Kaurismäen lämmin, kostea poskisuudelma ranskalaisen elokuvan perinteille.

• • •

  Le Havren sentimento on ranskalaiselokuvien runollisen realismin inspiroimaa.  Runollinen realismi oli ranskalaisen 1930-luvun elokuvan suuntaus. Se oli näkyvän tietoisesti luotua realismia, usein studioympäristössä kuvattua ja ilmaisultaan tyyliteltyä. Elokuvien hahmot olivat usein yhteiskunnan pieneläjiä; työttömiä, rikollisia tai työläisiä. Tyylisuunnan johtavia ohjaajia olivat Jean Vigo, Julien Duvivier, Marcel Carné ja suurimpana kaikista Jean Renoir. Ranskalaisen runollisen realismin näyttelijänimiä olivat Jean Gabin, Michel Simon ja Michèle Morgan. Tyylisuunnan tunnetuimpia elokuvia ovat Jean Vigon L’Atalante (1934) ja Marcel Carnén Le Havressa tapahtuvaksi sijoitettu Sumujen laituri (1938).

• • •

 Kaurismäen huumori on Le Havre -elokuvassa sitä samaa yksinkertaisuudessaan tehokasta pokerinaamaisuutta kuin aina ennenkin. Le Havren hauskin vitsi on visuaalinen: Jean-Pierre Darroussinin esittämä komisario Monet kanniskelee mukanaan ananasta, molemmat ulospäin piikikkäitä ja sisältä jotain muuta. Darroussinilla, jonka useimmat tietävät nykyään Le Bureau, vakoojaverkosto – sarjan ”Sokratesina”, Henri Duflot’na, on takanaan pitkä rivi rooleja ohjaaja Robert Guédiguianin Provenceen sijoittuvissa työläisdraamoissa, joissa Darroussinin hahmo on aina samanlainen mariseva vanha vasemmistolainen. Le Havren musiikissa Kaurismäki on uskaltautunut muuttamaan vanhoja tapojaan. Hän vaihtanut elokuvissaan usein soineen Tshaikovskin sävelet Einojuhani Rautavaaran musiikkiin. Le Havre ei salaile optimismiaan ja ihmisuskoaan. Sellaisena se on tekijänsä lahja katsojille, joita Kaurismäki ei lausuntojensa mukaan halunnut piinata raskaalla katsottavalla.

Le Havre.

Ohjaus ja käsikirjoitus: Aki Kaurismäki.

Kuvaus: Timo Salminen.

Leikkaus: Timo Linnasalo.

Pääosissa: André Wilms, Miguel Blondin, Kati Outinen, Jean-Pierre Darroussin, Laika.

Kesto: 1 h 35 min.

Ikäraja: S

Ensi-ilta: oli elokuvateattereissa jo 9.9. 2011.

Suoratoisto: Yle Areena.

Avainsanat: Aki KaurismäkiLe HavreRunollinen realismi
JaaTweetLähetä
Edellinen artikkeli

Thelma & Louise toi naiset mukaan amerikkalaisen elokuvan myyttiseen maisemaan

Seuraava artikkeli

Mare of Easttown – tarina äideistä vai pyhimyksestä?

Ensi-illat

Voittajan kasvatus

Teksti: antti
9.7.2020
42

Tämä elokuva on monien onnellisten yhteensattumusten summa: Ensinnäkin ohjaaja Juho Kuosmanen eli Kokkolassa, missä tämän elokuvan tosielämän päähenkilökin. Toiseksi, samassa...

Lue lisää
Kolumnit

Aki Kaurismäki ryhtyi mediataiteilijaksi

Teksti: antti
15.2.2019
98

Aki Kaurismäki luo nykyään merkityksellisimmät teoksensa mediassa antamalla sapekkaita lausuntoja yhteiskunnallisista epäkohdista.

Lue lisää
Seuraava artikkeli

Mare of Easttown – tarina äideistä vai pyhimyksestä?

Unelmatehtaan varjossa — Antti Selkokari

  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
antti.selkokari@netti.fi
Ei tuloksia
Näytä kaikki tulokset
  • Etusivu
  • Ensi-illat
  • Festivaalijutut
  • Kolumnit
  • Artikkelit
  • Kirja-arvostelut
  • Suoratoisto
  • Esittely
  • Arkisto
  • Yhteystiedot

© 2022 Antti Selkokari.

Welcome Back!

Login to your account below

Forgotten Password?

Retrieve your password

Please enter your username or email address to reset your password.

Log In