Kirjailija Franz Kafka on kiinnostanut elokuvaohjaaja Agnieszka Hollandia hänen koko ikänsä, mistä kertoo, että Holland on taannoin, vuonna 1981, Puolassa tehnyt Kafkan tunnetuimpiin kuuluvasta Oikeusjuttu-romaanista tv-elokuvan. On sanottu, että Franz Kafkasta on kirjoitettu moninkertaisesti enemmän kuin mitä hän itse ehti kirjoittaa. Siihen nähden hämmästyttää se, miten hämäriksi hänen elämänsä vaiheet ovat jääneet.
• • •
Tässä elokuvassa puhutaan tshekkiä ja enimmäkseen saksaa, kuten oikein onkin, ollaanhan elokuvassa Itävalta-Unkarin keisarikunnassa 1910-luvulta 1930-luvulle. Franz näyttää Kafkan elämää nuoruusvuosista ennenaikaiseen kuolemaan. Marek Epsteinin käsikirjoittama elokuva käsittelee aihettaan pikemmin epäsuorasti kuin suorana saavutusten luettelona. Elokuva kuvaa enemmän päähenkilönsä sisäistä maailmaa kuin hänen ulkoisia saavutuksiaan. Franzia katsoessa näyttää siltä, että saksankielisen, prahalaisen juutalaisperheen poika eli varsin epäelokuvallista elämää.
• • •
Elokuva pitää Kafkan tarinan päälinjan tuttuna, tiedossa olevia elämäkertatietoja mukailevana. Elokuva korostaa Kafkan elämän muutamia avainkohtia. Elokuva mm. sivuuttaa päähenkilönsä varhaislapsuuden. Kafkan kasvuvuosia määritteli ahdistunut isäsuhde. Kafkan isä oli kovaääninen, perhettään tyrannisoinut kauppias, ja elokuvan mukaan liikemies, jolla oli sijoituksia mm. asbestitehtaassa, mikä koitui Franzinkin myöhemmäksi kohtaloksi keuhkosairauden muodossa. Isä Hermann Kafkaa esittää Babylon Berlin -sarjassa rikoskomisario Bruno Wolteria esittänyt Peter Kurth.
• • •
Isälle pojan kirjalliset harrastukset ovat yhdentekeviä: ” Sinun typerät kynäilysi eivät ole mitään sen rinnalla, että meidän yrityksemme voi mennä pankrottiin.” Kafkan Ottla-sisko (Katharina Stark) ymmärsi ja tuki veljeään tämän kirjoittamisessa. Kafkan lähimpiin kuuluvaa ystävää, kirjailija-toimittaja Max Brodia esittää Sebastian Schwarz. Pääosanesittäjäksi on löydetty böömiläiskirjailijan ilmetty kaksoisolento, saksalaisnäyttelijä Idan Weiss. Elokuvan Kafkaa naiset kyllä kiinnostavat, hän kihlautuu Max-ystävänsä vaimon sukulaisen Felice Bauerin (Carol Schuler) kanssa. Kihlaus purkautuu Kafkan aloitettua intensiivisen kirjeenvaihdon kihlattunsa läheisen ystävän, Grete Blochin kanssa. Kafkan teksti herätetään eloon hänen lukiessaan kirjoituksiaan ystäville. Sekä osuudessa, johon on dramatisoitu hänen Rangaistussiirtolassa– novellinsa kidutuskohtaus.
• • •
Kaikkien elämäkerrallisten tiedonpalasten seassa elokuvassa virtaa kiinnostavia kuvia muun muassa 1920-luvun villisti oudon näköisestä Prahasta, jossa muoti ja huonekalut saattoivat näyttää kubististen taiteilijoiden luonnoslehtiöistä karanneilta. Epookin ja trivian joukkoon Holland viskaa kuvamateriaalia opastetusta kierroksesta nykyaikaisessa Kafka-museossa sekä satiirisen näkymän turisteille räätälöityyn kulttuuriteollisuuteen, jolle Franz Kafka on vain brändi muiden joukossa.
• • •
Elokuva näyttää Prahassa sijaitsevan kuvanveistäjä David Cernyn ruostumattomasta teräksestä tekemän massiivisen Kafkan pyörivän pään osana hulinoivaa kulttuuriteollisuutta. Franz näyttää Kafkan ihmisenä, jota nykyään luultavasti kutsuttaisiin erikoisherkäksi, niin paljon hän näyttäisi viihtyvän päänsä sisällä ja toivovan hiljaisuutta. On hyvinkin sopivaa, että Hollandin elokuva pysyttelee mahdollisimman kaukana lopullisesti määritellyistä Kafka-tulkinnoista tekemällä varsinaisen murekkeen elokuvaksi, jossa jokainen katsoja näkee päähenkilöstä sen siivun, jonka haluaakin nähdä. Lähestymistavalla on puolensa. Parhaassa tapauksessa se voi kasvattaa kiinnostusta kirjailijaan ja hänen töihinsä. Voi ajatella, että Holland antaa Kafkan olla sellainen kuin hän halusikin olla.
Franz.
Ohjaus: Agnieszka Holland.
Käsikirjoitus: Marek Epstein
Kuvaus: Tomasz Naumiuk.
Pääosissa: Idan Weiss, Peter Kurth, Katharina Stark, Sebastian Schwarz.
Kesto: 2 h 7 min.
Ikäraja: 16.
Ensi-ilta: 2.4. 2026.
