Elokuvaohjaaja ja dramaturgi Juha Lehtolan ja käsikirjoittaja Leo Viirretin yhdessä kirjailija Kari Hotakaisen kanssa kirjoittama Ihmisen osa-elokuva jälkimmäisen romaanista on kahdesta syystä sellainen elokuva, jota juuri nyt Suomessa tarvitaan. Ensinnäkin sen suurina aiheina ovat läheisten ihmisten tärkeys ja turhanaikainen pinnistely väärien asioiden perässä. Ja toisaalta elokuvan tarpeellisuus nykyhetken Suomelle liittyy leffan syntytapaan. Suomi on maa, jossa suosituimpia patsaita ovat näköispatsaat ja suosituimpia tapoja tehdä kirjallisuuteen pohjautuvia elokuvia ovat eräänlaiset kirjalliset näköispatsaat, filmatisoinnit, joihin on otettu tarkasti mukaan alkuperäisteoksen herkullisimmat tyypit, kohtaukset ja vuorosanat. Ihmisen osa-elokuva hylkää tällaisen lähestymistavan, ja se on tärkeää, koska osoittaa elokuvantekijöiltä rohkeutta suhtautua romaaniin vain ideana, jonka pohjalta voi lähteä minne päin parhaaksi näkee. Hotakaisen alkuperäisromaanista elokuvaan ovat jääneet Malmikunnasten perhe ja idea kouraantuntuvan työn ja kauppatavaran muuttumisesta ideoiksi, käsitteiksi ja mielikuviksi.
• • •
Lehtola ja Hotakainen ovat nostaneet elokuvan päähenkilöksi Pekka Malmikuntaan (Hannu-Pekka Björkman). Omien sanojensa mukaan Malmikunnas johtaa kansainvälisesti menestyvää it-alan yritystä., mutta todellisuudessa hän on työstään ja avioliitostaan pois potkittu asunnoton mies, jonka arki on jatkuvaa esittämistä. Hän pitää yllä menestyjän mielikuvaa syistä, joiden ajatteleminen jätetään katsojan huoleksi. Työtä ja liike-elämää elokuva vain sivuaa, sillä päähuomion saa ihmisluontoon kuuluva halu kaunistella itseään ja tekemisiään jopa omille perheenjäsenille. Pekka ei ole sisariaan parempi, sillä maisterintutkinnolla ravintolatiskaajaksi päässyt pikkusisko Maija (Armi Toivanen) piilottelee suhdettaan tummaihoiseen naiseen, Bikaan (Della McLoud), vaikka perhe luulee Maijan hääräävän valkoisen heteromies Mikan kanssa. Vanhempi sisar Helena (Ria Kataja) ei näe uraputkestaan niin paljon ulos, että ymmärtäisi omaa 12-vuotiasta lastaan. Tätä asetelmaa rikkomaan saapuvat sisarusparven vanhemmat yllätysvierailulla menestyvien aikuisten lasten luo. Parhaan komediaperinteen mukaisesti päähenkilöt joutuvat piinallisiin tilanteisiin piilotellessaan totuutta itsestään. Niinpä elokuvan huumori on sekaannuksista syntyvää epätoivoisuudella silattua mustaa huumoria.
• • •
Pekka Malmikunnas ei ole huijari pahuuttaan, vaan vain pärjäämisen pakosta. Hän on erikoistunut ilmaisten aterioiden löytämisen taitoon. Hän on mies, jonka pysyvä vastaus kaikkiin ”Miten menee?” -kysymyksiin on, että loistavasti menee mutta kiire on. Hän välttelee ihmisiä, ikäviä kysymyksiä ja etenkin ravintolaskun maksamista syyttämällä Pekingin-koneeseen kiirehtimistä. Hän kohtaa elämän hankalat tilanteet päästämällä suustaan latteuksia niin vuolaana kymenä, että kysyjä katuu kiinnostustaan välittömästi. Pekka Malmikunnas on ehdottoman kiinnostava hahmo. Hänessä on ainesta jopa pop-sosiologiseksi yläkäsitteeksi. Kehotuksiin hakea apua vaikka sosiaalitoimistosta Pekka Malmikuntaan vakiovastaus kuuluu ”Mä olen toimitusjohtaja.” Vastaukseen kiteytyy itseään muita parempana pitävän keskiluokan hirttäytyminen kerran saavutettuun, ikuisena pidettyyn statukseen. Hieno näyttelijä Hannu-Pekka Björkman antaa sananmukaisesti kasvot suomalaisen keskiluokkaisen miehen ahdistukselle.
• • •
Ihmisen osia on monta: On lapsistaan huolestuneen vanhemman osa, on murhaavaksi muuttuneessa työelämässä räpistelevän ihmisen osa. Ja on ihan konkreettinen ihmisen osa; Se ruumiinosa, jolla Pekka Malmikunnas on yhteydessä muihin ihmisiin. Se on kieli hänen suussaan. Hänen kankeakielisyytensä on mitä ilmeisimmin tuonut hänelle potkut niin töistä kuin avioliitosta. Uuden elämän hänelle lopulta avaa työ itseään liukaspuheisemman, kieleltään tosin vahingoittuneen yrittäjän äänitorvena. Kari Hietalahdella on mainio osa Kimmo Hienlahtena, konsulttina ja menestyksen kauppamatkustajana. Hänen hahmonsa on vanha ja tuttu: vähän Sarasvuota, paljon helppoheikkiä ja kaikki on silattu nykyhetkeen sopivalla habituksella ja hiukkasen kulahtaneella menestysjargonilla. Hänen funktionsa on olla muutoksen tuoja, koska hänen läsnäolonsa kärjistää tunnelmat siihen pisteeseen, että jotain on pakko tapahtua.
Ihmisen osa.
Ohjaus: Juha Lehtola.
Käsikirjoitus: Juha Lehtola, Leo Viirret ja Kari Hotakainen, Kari Hotakaisen romaanista Ihmisen osa.
Pääosissa: Hannu-Pekka Björkman, Ria Kataja ja Kari Hietalahti.
Kesto: 1 h 47 min.
Ikäraja: 12.
Arvostelu on julkaistu tässä blogissa ensimmäisen kerran 21.12.2018 ja uusitaan nyt stilisoituna, koska Ihmisen osa -elokuva on tullut laajalti saataville Yle Areenassa ja on nähtävillä vielä 23.1.2021 saakka.
