Nuori mies Mitch Rapp (Dylan O’Brien) treenaa, piinaa ja kiusaa kropastaan ja älystään täydellisen ihmisaseen eli tunnottoman tappajan päästäkseen soluttautumaan terroristiryhmään, joka hyökkäsi ibizalaiselle hiekkarannalle tappaen samalla Rappin Katrina-tyttöystävän (Charlotte Vega), jota Mitch oli vastikään kosinut kännykkävideon kautta. Jotta katsojat ihan varmasti ymmärtäisivät miten tosissaan ja raivoisan henkilökohtaisesti Rapp ottaa mielitiettynsä tappamisen näemme Rappin moneen kertaan kelaamassa kuvia kuolleesta rakastetustaan sekä videolta että omassa mielessään. Rappin pyrkimykset päästä sisään terroristiryhmään huomaa myös eräs CIA:n virkailija, joka päättääkin hyödyntää Rappin raivoa värväämällä hänet CIA:han. Toistaiseksi toimeton Rapp passitetaan entisen agentin, Stan Hurleyn (Michael Keaton) koulittavaksi. Hurleyn mukaan agenttien on osattava pitää huolta itsestään, sillä kaverit jätetään omilleen jos tarve vaatii. Ainoa asia, mitä ex-kommando Hurley koulutuksessaan korostaa, on, ettei agentti saa koskaan antaa omille tunteilleen valtaa.
• • •
Sepä onkin tismalleen se asia, minkä Mitch Rapp haluaa tehdä. Hän nimenomaan tahtoo märehtiä suruaan ja menetyksentunnettaan ja antaa niille voimaa kasvattaa kostonjanoa, jonka hän aikoo tyydyttää nauttien hekumallisesti joka sekunnista. Rapp pääsee kiertelemään Eurooppaa kohteenaan ydinpommia käsiinsä haaliva terroristi Haamu. Leffa käy juonenkäänteitään ammuskeluineen ja tappeluineen läpi kuin leipääntynyt taitoluistelija pakollisia kuvioita. Siinä vaiheessa kun elokuva marssittaa näyttämölle toinen toistaan sotkuisemmissa suhteissa olevia Lähi-Idän tiedustelupalveluita on aika heittää viimeinen toivonripe siitä, että American Assassin kykenisi muotoilemaan harkittuja lauselmia maailmanpolitiikasta. Elokuva liittyy pitkän jonon jatkoksi viihdetuotteita, joissa Venetsian kaltaisia maailman kulttuuriperinnön kannalta mittaamattoman arvokkaita kohteita pannaan uroiden välienselvittelyn sivutuotteena pilkkeiksi ja palasiksi. Vaikka sitä ei tapahdukaan ”oikeasti”, vaan vain bittiavaruudessa niin pahaa sen näkeminen tekee silti.
• • •
Leffan lajityyppikin horjuu, sillä American Assassin ei oikein tiedä, ollako vigilante-elokuva oikeuden omiin käsiinsä ottavasta kostajasta vai agenttitrilleri ja päätyykin ottamaan parhaiksi katsomiaan puolia molemmista ja siten ajamaan itsensä ihan omin toimin umpikujaan. Ohjaaja Michael Cuesta on rutinoitunut ammattiinsa tv-sarjoissa, kuten Isänmaan puolesta tai Dexter. Ne olivat kumpikin sarjoja, joissa oli sentään sävyjä, etenkin Isänmaan puolesta -sarjassa saattoi arvostaa sen tapaa puhua terrorismista, mitään siitä sävykkyydestä ei ole kantautunut American Assassin -elokuvaan. Oman juttunsa aihe olisi se, mitä elokuvan hallitsevimmat mieshahmot kertovat nykyhetken miehuusfantasioista. Elokuvan käsitys fyysisestä toiminnasta keskittyy runteluun, pahoinpitelyyn ja myös kidutukseen, mikä kertoo vain elokuvan kaikkiaan neljän käsikirjoittajan laiskuudesta ja mielikuvituksettomuudesta. Elokuvan tekijät ovat saattaneet toivoa siitä uutta Jason Bournen tai Jack Reacherin kaltaista selkeän brändin tuotesarjaa, sillä perustuuhan American Assassin trillerikirjailija Vince Flynnin samanimiseen teokseen. Tällä näytöllä sarjaa tuskin on syytä toivoa.
American Assassin
Ohjaus: Michael Cuesta.
Pääosissa: Dylan O’Brien, Michael Keaton, Sanaa Lathan, Shiva Negar, Taylor Kitsch.
Kesto: 1 h 52 min.
Ikäraja: 16.
