Muistomerkki Helene Schjerfbeckille
Helene-elokuva on kaikessa jähmeydessäänkin yksi osoitus Schjerfbeckin tuotannolle koituneesta suunnattomasta arvon- ja arvostuksennoususta.
Helene-elokuva on kaikessa jähmeydessäänkin yksi osoitus Schjerfbeckin tuotannolle koituneesta suunnattomasta arvon- ja arvostuksennoususta.
Vuodenvaihteen taide-elokuvahitiksi noussut ranskalaiselokuva on pystypäisesti kaunistekoinen taide-elokuva aikuisille ihmisille.
Uusi Star Wars onkin vanha Star Wars, ne kaikki: Sarjan viimeiseksi mainostettu elokuva kertaa edeltäjiensä tyypit, tilanteet ja repliikit ja niitä tuleekin enemmän kuin kunnon tarinaa.
Mitä jos paavi tekisi tarjouksen josta ei voi kieltäytyä? Sellaiseen tilanteeseen joutuu uudistajakardinaali Bergoglio veraillessaan Ratzingerina tunnetun paavi Benedictus XIV:n luona Kaksi paavia -elokuvassa.
Ohjaaja Noah Baumbach hallitsee suvereenisti komedian ja moraliteetin yhdistämisen, mikä näkyy hänen uusimmassa Marriage Story –elokuvassaan.
Scorsesen The Irishmanin vallitseva tyylilaji on understatement, mikä tuo vanhuuden silmin nähtyyn muistikuvaan mafiamiesten railakkaista vuosista resignaation tuntua.
Tarhapäivä-tiivistys Menestyskomedia Yösyötön jatko-osa Tarhapäivä ottaa uskaliaasti mukaan molemmat, naurun ja kyyneeleet.
On olemassa vain yksi Ken Loach, eikä kukaan muu tee yhtä ankaran realistisia elokuvia, siitä hänen viimeisimpänsä Kiitos tilauksestasi on oiva osoitus.
Terminator: Dark Fate on sentään parempi elokuva kuin Terminator-sarjan pitkäveteisin leffa, huonosti valaistu ja silpuksi leikattu Terminator – Pelastus, mikä ei todellakaan ole paljon. Me ansaitsemme parempia, so. jäntevämmin kirjoitettuja,...
Käytetyistä osista koottu juoni korostaa Gemini Manin luonnetta tekniikkamainoksena. Kuvankäsittelyn rajattomat, pelottavat mahdollisuudet käyvät monin tavoin ilmi genre-elokuvasta, jonka funktio on toimia ajantappoviihteenä. Gemini Manin juoni heijastaa liiankin hyvin leffan...
Vaikka elokuva väittäisikin kertovansa superroistosta tai pikemminkin tavallisen ihmisen muokkautumisesta vinoon, se ei tee siitä hyvää.
Kotimainen elokuva ei vieläkään täysin vältä näköiselokuvan kirousta, sillä laulaja Kari Tapion elämää kertailevassa Olen suomalainen-elokuvassa on näköispatsaan näköä, elkeitä ja kokoa.
Almodovarin Kärsimys ja kunnia sisältää jotain uutta, paljon vanhaa ja kosolti tekijäänsä itseään.
Mitä kaikkea onkaan Angel Has Hallen; vallankaappaustarina, draama sukupolvisovituksesta ja ennen kaikkea jäykkä, kulmikas ja huono toimintaelokuva. Kaikkea löytyy. Tämä se vaivaakin suuren yleisön leffoja: Halussaan olla olla jokaiselle jotakin,...
Arvokkainta Tarantinon uutuudessa on, että se voi parhaimmillaan saada tutkimaan ja arvostamaan Hollywoodin menneisyyttä.
Mitäkö muistan Apollo 11 -elokuvasta: Kuvien ihmeellisen kirkkaan, terävän kauneuden, avaruusaluksen lähtölaukaisun jälkeisen kallistumisen kohti lentorataansa, käsikäyttöisen sekuntikellon ja Matt Mortonin dramaturgisesti upean musiikin.
Ei niinkään komedia, mutta satiiri mediamaailmasta, sitä on Late Night ja Emma Thompson ja Mindy Kaling ovat pääosissa loistavia.
Äiti, joka on lihaksikkaampi kuin Hulk tai parhaiden aikojensa Armold yhteensä ei olisi ihan tavallinen missään, mutta Elsa Amielin Pearl-elokuvassa on äiti jollaista ei ole toista. Bodariäidin muotokuvana Pearl jää...
Jos juonipaljastukset harmittavat, niin oheista arviota ei kannata lukea kuin omalla vastuulla. Ari Asterin Midsommar – loputon yö on taidokas, mutta pitkitetty kauhuelokuva.
Kymmenen minuuttia päälle kaksi tuntia ei ole hetkeen tuntunut niin loputtomalta ajalta kuin mitä dokumenttielokuva Diego Maradonasta. Sinällään hienosti tehty leffa haksahtaa liian moniin ja liian pitkiin futismatsiklippeihin.
Nyt kesäkuun 2019 lopulla, kun Dome Karukosken ohjaama englanninkielinen draamaelokuva kirjailija ja kielitieteilijä J. R. R. Tolkienin elämästä on siirtymässä viimeiselle esitysviikolleen elokuvateattereissa, on aika katsahtaa uudestaan elokuvaan.
Vitsin tuntuisesti syntyneestä MIB- miehet mustissa -elokuvasta siinnyt toimintakomedioiden sarja on osa osalta huonontunut. Ulkoiset tunnusmerkit, mustat puvut ja muut ovat tallella, mutta mitään muuta juurikaan ei.
Hotel Mumbai on toimintaelokuva ilman sankareita, ellei sellaisiksi lasketa niitä mumbailaisen hotellin työntekijöitä, jotka hengenvaaraa uhmaten jäivät huolehtimaan hotellivieraista terroristien iskettyä hotelliin. Hotel Mumbai on huomattavan väkivaltainen elokuva ja siksikin...
On itse asiassa vähättelevää kutsua Agnès Vardaa ranskalaisen elokuvan uuden aallon kummitädiksi, koska hän kuuluisi samaan uuden aallon suurohjaajien joukkoon Truffaut’n, Chabrolin, Godardin, Resnais’n, Rivetten ja Rohmerin kanssa. Hänelle itselleen...