Tämän hetken dokumenttielokuvaohjaajista kiitetyimpiin ja palkituimpiin kuuluvan Asif Kapadian uran kirkkaimmat saavutukset: formula-ajaja Ayrton Sennasta kertonut dokumenttielokuva  Senna (2010) ja itsetuhoisen laulaja Amy Winehousen  nousua ja loppua kronikoinut dokumentaarinen taiteilijamuotokuva Amy (2015) olivat siitä erikoisia, että ne saivat  sekä moottoriurheilusta vähät välittävät ihmiset kiinnostumaan formulakuskin vaiheista että  popmusiikilta korvansa sulkevat ihmiset katsomaan kiinnostuneena miten harvinaislaatuinen lahjakkuus Winehouse oli. Nyt, kun Kapadia on tehnyt dokumettielokuvan maailman taidokkaimpiin ja tunnetuimpiin kuulneesta jalkapalloilijasta, argentiinalaisesta Diego Maradonasta, niin se saa kiinnostumaan uudestaan jo loppuunkäsitellyksi luullusta huippu-urheilijasta.

• • •

Kuten Kapadian edellisetkin dokumenttielokuvat, myös Diego Maradona  pohjautuu pitkälti  olemassaolevaan aineistoon;  tv-tallenteisiin ja -haastatteluihin sekä Maradonan omista arkistoistaan  esille tuomiin klippeihin. Ns. puhuvat päät eivät ilmaannu kertaakaan näkyviin keskeyttämään  kuvien virtaa, jota kommentoivat arkistokuvista poimitut haastattelulausunnot tai Maradonan omat kommentit. Jo elokuvan alkupuolella kuullaan oman aikansa kuuluisimman jalkapalloilijan, Pelén lausunto, jonka mukaan Maradona ei ole vielä psykologisesti valmis huippupelaajaksi. Dokumenttielokuva on niin pitkä ja vilkasliikkeinen että yksittäinen lausunto  hukkuu helposti informaatiovyöryn sekaan. Pelén merkityksellisiä sanoja saattaa elokuvan päätyttyä muistella  profeetallisina, koska Kapadian elokuva antaa päähenkilönsä elämästä ja urasta kuvan jossa ei ole tilaa ja aikaa muille kuin fyysisten taitojen kehittämisprojekteille.

• •  •

 Diego Maradona -elokuva ei  ole täysimittainen henkilökuva, vaikka siinä käväistäänkin hänen lapsuudessaan buenosairesilaisessa slummissa, ihmetellään hänen taitavuuttaan juniori-iässä, mainitaan visiitti ammattilaisena Barcelonassa. Elokuva keskittyy päähenkilönsä vuosiin Napolin aliarvostetun jalkapalloseuran kohuttuna  pelaajana, joka  kasvatti joukkueensa, sen kotikaupungin ja itsensä mainetta vakavasti otettavina maailmanluokan jalkapallovaikuttajina. Napolilaisten hysteriaa lähentelevä jalkapallohulluus todentuu kuvissa, joissa Maradonasta ilmaantuu kaupungin katujen varsille pyhimysmuraaleja sekä kun 85000 fania hurraa Maradonalle hänen lampsiessaan Napolin stadionilla. Maradonan maine oli sitä luokkaa, että tietyn ajan, tiettyyn mittaan hän sai  anteeksi mm. camorrapomojenkin kanssa veljeilyn. Sitä kaikkea suvaittiin niin kauan kuin asiat olivat hyvin ja peli kulki, mutta kun ongelmat alkoivat, niin itseään ystäviksi kutsuneet siipeilijät kaikkosivat.

• • •

Tosiasiallisuudessaan elokuva ei anna imartelevaa kuvaa kohteestaan, vaikka siinä on jäämiä myötäsukaisuudesta. Kerronnallisesti elokuva on Kapadialle ominaisesti varmaa työtä, mutta tällä kertaa sisällöltään näkemyksetön. Elokuvan parasta ja kiinnostavinta antia ovat klipit Maradonan omista  arkistoista. Kapadia on tiettävästi käynyt elokuvaa varten läpi 500 tunnin edestä kuva-aineistoa. Vaikka ohjaajalla on ollut käytössään  loistavat mahdollisuudet, niin  yleiskuva jää valjuksi. Kapadian Diego Maradona on päähenkilönsä parhaiden vuosien kertauskurssi, joka sivuuttaa päähenkilön elämän jatkoajan valmentajana Argentiinassa, Dubaissa ja Meksikossa sekä hänen tapansa hännystellä Hugo Chavezin, Fidel Castron ja Nicolas Maduron  kaltaisia diktaattoreita.

• • •

 Jalkapallokentän ja sen ulkopuolisia tapahtumia elokuva kertoilee niin innoissaan, että hitusen ryhdittömäksi jäävälle teokselle on kertynyt kestoa tarpeettoman paljon, mutta itse päähenkilö jää arvoitukseksi. Tämä ei ole ensimmäinen elokuva Maradonasta. Jostain syystä hän osoittautunut vaikeaksi aiheeksi, josta kukaan ei ole osannut tähän  mennessä tehdä onnistunutta elokuvallista muotokuvaa. Yhdentoista vuoden takainen  Emir Kusturican ohjaama fanielokuva Maradona by Kusturica oli  itsesäälisessä jeesustelussaankin näkemyksekäs. Maradonan huippuvuosien olemus jää joka tapauksessa lähtemättömästi mieleen: jykevien jalkojen kannattelema vauhdikkasti rinta rottingilla etenevä jalkapalloilija ohittelee vastustajia kuin pujottelija keppejä ja Maradona hallitsee palloa kuin se olisi liimattu hänen jalkaansa. Yksi Kapadian dokumenttielokuvan haastatelluista tiivistää havaintonsa  Maradonasta lausahdukseen “Pikkaisen vilunkia ja paljon nerokkuutta.” Asiaa on vaikea sen  ytimekkäämmin sanoa.

Diego Maradona

Ohjaus: Asif Kapadia.

Kesto: 2 h 10 min.

Ikäraja: 7.

Ensi-ilta elokuvateattereissa: 5.7. 2019.